Tulipa tässä mieleen yks vanha juttu, en muista olenko siitä täällä tullut …

Tulipa tässä mieleen yks vanha juttu, en muista olenko siitä täällä tullut maininneeksi mutta kaikessa lyhykäisyydessään juttu meni näin:
treffailin yhtä tyyppiä nelisen vuotta sitten. Yhtenä päivänä olin menossa sen kämpille ja kävin hakemassa avaimet hänen työpaikaltaan.
Mulla oli siihen aikaan semmosia kivoja runomagneetteja jääkaapin ovessa, joiden kanssa aina pelailin aikani kuluksi.
Avaintenhakureissulle otin mukaan kaksi magneettia. Toisessa luki muistaakseni ”olet” ja toisessa ”kiva”.
Myöhemmin kävi ilmi että tyyppi luuli mun tarjoavan sille lsd-lappuja.
Nonii saatana. Sinne jäi se jantteri, tosin ei tuon idioottimaisen väärinkäsityksen vuoksi vaan ihan siksi kun se oli vähän sekopää.
Kun heivasin sen, soitti mulle ja kilju puhelimeen että olen halpa ja taatusti tautinen nainen. Että ”pittääkö tästä lähteä sukupuolitesteihin”.

Sen pituinen se.
Kehotin sitä muutes menemään sinne sukupuolitesteihin. Käytöksestä päätellen hän oli melkoinen neiti, ha, minuahan ei niin vaan jätetä! Saatpa nähdä!

Ja sit se katos kuin tuhka tuuleen. End of a lovely story. Gotta go, imports bisnis waitin.

T. Antisankaritar

Kirjoitettaessa soi Radio Sandels

Artikkelin lähde: http://www.city.fi/blogit/antisankaritar/ellis+d/129642 (Google News)

VTT kehitti hajutestin ketoosin tunnistamiseen – pikatesti auttaa laihduttajaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kuluttajille helppokäyttöisen ja nopean ketoositestin, joka tunnistaa hengityksestä asetonin. Testistä hyötyvät erityisesti diabeetikot ja laihduttajat.

Uuden testin avulla ketoosin voi todeta hengityksestä, mikä on käyttäjän kannalta kätevämpää kuin nykyisen virtsatestin käyttö.

Ketoosi on tila, johon ihminen joutuu, kun veressä ei ole sokeria. Se on diabeetikolle huono merkki, joka kertoo insuliinin puutteesta ja voi johtaa hengenvaaralliseen happohyökkäykseen.

Laihduttajat, paastoajat ja kehonrakentajat sen sijaan yrittävät tarkoituksella päästä ketoosiin, jolloin suurin osa syödystä rasvasta ei imeydy elimistöön.

Kun elimistö ei saa sokeria, se alkaa käyttää energianaan elimistössä olevia varastoja. Tällöin elimistöstä poistuu muun muassa asetonia, jonka pystyy tunnistamaan jopa hengityksen hajusta.

VTT:n erikoistutkijan Thea Sipiläinen-Malmin mukaan uusi testi perustuu juuri hengitysilman tunnistamiseen. Testiin kuuluvat väriä vaihtava paperiliuska sekä muovinen näytteenottopussi, johon puhalletaan hengitysilmaa.

Tulos selviää värimuutoksen perusteella 15 minuutissa.

”Mitä enemmän ulos puhallettavassa hengitysilmassa on asetonia, sitä nopeammin väri muuttuu vaaleasta keltaisesta punertavaksi”, Sipiläinen-Malm sanoo.

”Etuna testissä on se, ettei ketoosin toteamiseen tarvita erillisiä laitteita”, Sipiläinen-Malm toteaa.

Testi on suunnattu erityisesti käyttäjille, jotka noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota terveydellisistä syistä tai laihduttavat.

Testiä on toistaiseksi kehitetty vain laboratoriomittakaavassa. Nyt VTT etsii tuotteelle kaupallistajaa. Diabetes-käyttöön ottaminen edellyttäisi myös potilastestejä.

Ketoosin voi saada esimerkiksi karppaamisesta eli vähän hiilihydraatteja sisältävästä ruokavaliosta. Siinä vältetään muun muassa sokeria ja viljatuotteita.

Rasvan käsittelyyn ja imeytymiseen tarvitaan hiilihydraatteja, ja karppaaminen todella alhaisilla hiilihydraattimäärillä aiheuttaa ihmiselle tilan, jolloin suurin osa syödystä rasvasta ei imeydy. Ketoosi on elimistön keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli.

Diabeetikolla ketoosi voi johtaa happomyrkytykseen, joka voi olla jopa hengenvaarallinen. Siksi ketoaineiden mittaaminen virtsasta on opetettu jokaiselle ykköstyypin diabeetikolle hoitopaikassa.

Ketoaineet veressä tai virtsassa ovat merkki elimistön insuliinin puutteesta. Sen seurauksena sokerin pääsy verenkierrosta solujen käyttöön estyy, ja verensokeri kohoaa.

Mitä suurempi insuliinin puute on, sitä voimakkaampaa on rasvojen hajoaminen rasvakudoksessa ja sitä enemmän elimistöön kertyy ketoaineita. Diabeetikolla tilanne voi johtaa ketoasidoosiin, happomyrkytykseen. Se on hengenvaarallinen tila, joka vaatii sairaalahoitoa.

Artikkelin lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/a1429666525108 (Google News)

Karppaus ei tee hyvää sydämelle

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n
verkkopalvelu

Päätoimittaja:
Kauko Palola

Päätoimitukset:
Kokkola
puh 020 750 4400 (keskus)
puh 020 750 4405 (ilt. ja viikonloput)

Ylivieska
puh 020 750 4600 (keskus)
puh 020 750 4639 (ilt. ja viikonloput)

Artikkelin lähde: http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/387434/Karppaus-ei-tee-hyv%C3%A4%C3%A4-syd%C3%A4melle (Google News)

Karppaus ei ehkä kannatakaan – rasvan ja rintasyövän väliltä löytyi yhteys – Ilta

Tutkimuksen mukaan niillä naisilla, joiden ruokavaliossa on runsaasti rasvaa, on noin viidenneksen muita suurempi riski sairastua yleisimpään rintasyöpätyyppiin.

Erityisen riskialtista on ”kovien” rasvojen käyttäminen. Tutkimustulosten mukaan runsaasti tyydyttynyttä rasvaa – kuten voita, rasvaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita – nauttivilla naisilla on 28 prosenttia muita suurempi riski sairastua rintasyöpään.

Lisäksi rasvan käytöllä on tutkimuksen mukaan yhteys myös toiseen rintasyöpätyyppiin.

Tutkimukseen osallistui yli 10 000 potilasta. Tulokset ovat osa Epic-syöpätutkimusta, jossa tutkitaan yli kymmenen Euroopan maan asukkaita.

Epäterveellisten elämäntapojen on jo aiemmin todettu lisäävän rintasyövän riskiä. Nimenomaan rasvan vaikutusta selvitelleet tutkijat ovat kuitenkin saaneet ristiriitaisia tuloksia.

Tutkijoiden mukaan 40 prosenttia rintasyöpätapauksista voitaisiin ehkäistä terveellisemmillä elämäntavoilla, kuten liikunnalla, painonhallinnalla ja vähäisellä alkoholin käytöllä.

Vielä ei kuitenkaan voida ennustaa etukäteen, kuka tulee sairastumaan rintasyöpään, tai määritellä syytä yksittäisen ihmisen sairastumiseen.


Journal Of The National Cancer Institute
–lehdessä julkaistuista tuloksista kertoo brittilehti
Telegraph.

Artikkelin lähde: http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288676026513.html (Google News)

Jos sä Jaska syöt liikaa makkaraa, sä kuolet

Joskus kauan kauan sitten kaukaisessa Suomessa syötiin sitä mitä oli saatavilla. Kulloisenkin dieetin määritteli joko pyyntionni tai halla. Elämä ja nälkä kulkivat käsi kädessä. Kunnes kansakunta vaurastui ja iski multaiset kyntensä voihin, läskiin, makeaan, kermaan ja kampaviineriin.

Ja katso, silloin taivaalta laskeutui valtiovallan, viranomaisten ja auktoriteettien suuri yhteinen syyttävä sormi, joka jyrähti: Jos sinä Jaska syöt näin paljon suolaa, niin sinä kuolet. Jos sinä syöt tuommoisen makkaran, niin kuolet. Jos voileipäsi on leipävoi, kuolet. Jos teet näin, tai noin, niin taas kuolet joka tapauksessa. Siis näin sinun on syöminen, tai muuten sinä kuolet, Jaska.

Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Ja niin kansa peljästyi ja ymmärsi, että Suomi ei jaksa nostaa itseään kukoistukseen, jos elopaino on enemmän kuin jalat jaksavat kantaa, ja sydämen kammioissa on ahtaampaa kuin Stockmannin Hulluilla Päivillä.

Nyt älkää ymmärtäkö väärin. Ei kukaan tietenkään väitä, että kilo pekonia päivässä on oikotie onnelliseen elämään, vaurauteen ja menestykseen. Pohjois-Karjala –projekti, terveysvalistus ynnä muu sormenheristely ovat varmaan olleet paikallaan, kenties jopa kuolintilastojen keventäjinä. Mutta joskus ihmetyttää, kuinka juuri tämä kansakunta elää huono-omatuntoistumisen ja syyllisyydentunnon valioliigan kärkisijoilla: Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Asterixin kylässä tarinat loppuvat aina siihen, että koko kylä syö ihan sikana villikarjua poikineen. Eikä tämä ihan hirveän paljon ole Asterixin ajoista muuttunut, ja siitä huolimatta ranskalaiset eivät ole toistaiseksi kuolleet sukupuuttoon tai muuhun ähkyyn.

Ruokauskontoja jokaiseen makuun

Nyt viranomaisvarjelun tilalla ovat erilaiset dieetit, ismit, opit, ruokauskonnot ja -lahkot ja niiden ylipapit. Hämmästyttävää on se, millä vauhdilla ne keskuuteemme laskeutuvat. Ja usein myös poistuvat. Joku, mielellään jossain isossa ulkomaalaisessa maassa, keksii että syömällä vain kilon hattaraa viikossa laihtuu aivan varmasti. Sitten lehdet kirjoittavat siitä hattara-artikkeleita, ja pian perään julkaistaan kasa kirjoja kuten ”Uunihattaraa nopeasti”, ”Hattaravartaat kahdella kepillä” tai ”Kuinka valmistan nopeasti ja kätevästi raakahattaraa.”

Osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua

Tässä esimerkinomaisesti muutama vuosien varrelta: Atkinsin dieetti, Best Life –dieetti, Cambridge-dieetti, Dean Ornish -dieetti, GI-dieetti, Gluteeniton ruokavalio, Hiivaton dieetti, Kolmen tunnin dieetti, L.A. Shape -dieetti, Lantio-reisidieetti, Mehudieetti, New York -dieetti, Pritikinin dieetti, Scarsdale-dieetti, Scentsational-tuoksudieetti, Slim-FastSouth Beach -dieetti, Supermarket-dieetti, Uusi Beverly Hills -dieetti, Uusi kaalikeittodieetti, Välimeren ruokavalio, Vatsalihakset esiin -dieetti, Victoria Principalin bikinidieetti, Yksi Muutos -dieetti, Zone-dieetti, 5:2 ja Karppaus.

Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK

Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK
Kuva: Epa / ANDRZEJ GRYGIEL

Osa näistä tähtää (kulloinkin vallitsevan käsityksen mukaan) oikeasti terveystason nostamiseen, osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua. Joissain näistä on toki myös pointtinsa. Oikein käytettyinä ja suhtautuen. Paleodieetiksi kutsuttu ruokavalio esimerkiksi perustuu siihen ajatukseen, että koska ihmisen suolisto ei ole noin 10 000 vuoden aikana vielä ehtinyt sopeutua viljatuotteisiin tai sokeriin, olisi syytä syödä vain samaa kuin esi-isämme: vihanneksia, marjoja, kalaa, lihaa, hedelmiä ja sieniä. Ja jälleen, Uskoo sitten ken jälleen uskoo.

Merkillepantavaa tässä kaikessa on, että käsitykset ja näkemykset vaihtelevat siitä, kuka ja mikä kulloinkin on pahis tai hyvis. Esimerkiksi 1950-luvulta lähtien Suomessa on käyty niin sanottua rasvasotaa. Tässä lyhyesti taistelukuvaus poteroiden, juoksuhautojen ja suurten ja pienten offensiivien näkökulmasta, kertojana rivisotilas voi.

Voin traaginen tarina

”Minä, voi, ilmestyin suomalaiseen ruokakulttuuriin varsinaisesti ehkä vasta 1900-luvun alussa, koska sitä ennen nyt vain ei ollut riittävästi lehmiä. No, ensin kun minä sitten muutuin maidosta voiksi, en minä maalaisten pöytään päässyt. Koska minusta sai rahaa, minut vietiin torille. Jossain vaiheessa koko Pietarin kaupungin voihuolto perustui suomalaiseen voihin.

Vanha nainen

Vanha nainen
Kuva: Museovirasto

Omassa tuvassa minua säännösteltiin, jopa niin, että omalle väelle tarkoitettuun voihin pistettiin niin paljon suolaa että sitä ei edes tehnyt meili ottaa paljon. Vieraita varten oli sitten hieman vähäsuolaisempaa, mutta sitä oli tarjolla vain paremmissa tilaisuuksissa. 1930-luvulla sitten kun Suomi vaurastui minusta riitti yhä suuremmalle määrälle ihmisiä. Mutta sitten tuli sota ja säännöstely, ja taas katosin pöydistä melkein kymmeneksi vuodeksi.

Ihana ja toiveikas 1950-luku toi minut takaisin, ja vielä 1960-luvulla tuotin iloa pöydissä. Mutta sitten tuli vakavailmeisiä miehiä jotka sanoivat, että jos voita syötte, verisuonenne tukkeutuvat, se on vaarallista ja tulee sydänkohtaus ja hulluus ja ties mitä. Ja taas minut pistettiin komeron perille piiloon.

Molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan

Sitten tuli sellainen, jota kutsutaan karppaukseksi. Ihmiset huusivat että jippii, nyt voita leivän ja ihan kaiken päälle. Ja voipaketit välillä jopa loppuivat kauppojen hyllyiltä. Nyt en ole ihan varma mikä tilanteeni on. Mutta traaginen hahmo olen, sen tiedän. Ajatelkaa nyt. Ensin ei ole, sitten minulla pitää tehdä rahaa, sitten riitän hetken kaikille, sitten tulee sota joka vie kaiken, sitten palaan taas hetkeksi onnellisten ihmisten pöytiin, ja sitten vakavat miehet sanovat että olen vaarallista.

Ehkä tässä hämmentää se, että ihmiset eivät ikään kuin ole koskaan itse saaneet tehdä sitä päätöstä, että syövätkö minua vai eivät.”

Keskustelu rasvoista jatkuu yhä, sillä molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan.

Tähän lopuksi esimerkki vallitsevien käsitysten vaihtelusta. Jos kahvia yritettäisiin nyt saada hyväksytyksi elintarvikkeeksi, se luultavasti kiellettäisiin myrkkynä. Kaikille kahvihampaan kolottamille kurjille kuitenkin muutama lohdun sana: mitä enemmän kahvia juot, sitä terveempänä pysyt.

Ja ihan lopuksi todettakoon, että tämä kirjoitus ei perustu kenenkään eikä yhdenkään osapuolen tieteellisiin näkemyksiin.

Kahvi kunniaan. Ja koska tämä on uutisissa julkaistu, se on totta.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/30/jos-sa-jaska-syot-liikaa-makkaraa-sa-kuolet (Google News)

Mikä dieetti sopii sinulle parhaiten? Ravitsemusterapeutit vastaavat – Ilta

Pari vuotta sitten kaikki vannoivat karppaamisen nimeen. Se tarkoitti, että piti välttää valkoista viljaa ja muita hiilaripommeja.

Sitten tuli 5:2-pätkäpaasto. Kahtena päivänä viikossa laihduttaja eli pelkällä salaattiannoksella ja kasviskeitolla.

– Kovin 5:2-buumi taitaa olla jo ohi. Saa nähdä, mistä tulee seuraava muotidieetti, ravitsemusterapeutti
Hanna Partanen sanoo.

Ravitsemusterapeutti
Petteri Lindblad arvelee, että uusin ismi on kivikautinen ruokavalio. Sitä noudattava laihduttaja syö samaa ruokaa kuin kivikauden ihmiset: lihaa, kasviksia, pähkinöitä.

Lindblad itse kuitenkin liputtaa järkevän syömisen ja kotiruoan puolesta.

– Ihmedieettien takana on yleensä raaka bisnes. Harvoin esitellään ihmisiä parin vuoden kuluttua ihmedieetin päättymisestä, hän huomauttaa.

Ravitsemusterapeutit vertailivat Ilta-Sanomien pyynnöstä suosikkidieettien plussat ja miinukset.

Kaikki eivät toimi yhtä hyvin kaikille, vaan laihduttajan kannattaa valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva.

5:2-dieetin paastopivt ovat tiukkoja: naiset saavat syd vain 500 ja miehet 600 kaloria.

5:2-pätkäpaasto

5:2-dieetissä viikko on jaksotettu niin, että kahtena päivänä paastotaan ja viitenä syödään normaalisti. Naisilla paastopäivien ruokavaliossa on 500 ja miehillä 600 kaloria. Muina päivänä saa syödä normaalisti.

Hanna Partasen arvio: Kun haluat pudottaa vielä viisi kiloa

– 5:2-dieetti sopii parhaiten niille laihduttajille, joilla ruokavalio on kunnossa ja ateriarytmi säännöllinen. Tämän dieetin avulla monet ovat onnistuneet pudottamaan ne viimeiset viisi kiloa.

Dieetissä on se hyvä puoli, että sen avulla ihmiselle syntyy kaloritietoisuus. Moni dieetillä ollut sanoo, että nälän ja kylläisyyden tuntemukset ymmärtää sen jälkeen paremmin.

En missään nimessä suosittele tätä dieettiä niille, joilla on syömishäiriöitä. Dieetti saattaa laukaista ahmimishäiriön takaisin.

Huono puoli on joillakin myös päänsärky. Lisäksi pitää juosta vessassa koko ajan, kun nesteitä juodaan normaalia enemmän.

Sosiaalinen puoli voi olla joillekin haaste. Jos esimerkiksi perheessä muut syövät lihapullia ja perunamuusia, mutta äiti pelkkää salaattia, se ei ole lapsille kasvatuksellisesti hyvä viesti.

Dieetissä ihmisen pitää hyväksyä se, että paino putoaa hitaasti, puoli kiloa viikossa.

Petteri Lindbladin arvio: Ei hyväksi kenellekään

– En suosittele 5:2-dieettiä kenellekään. Se on täysin epänormaali tapa syödä.

Totta kai paino putoaa 10-15 kiloa, jos on kaksi päivää viikossa syömättä, mutta mitä sitten, kun dieetti loppuu. Kilot tulevat takaisin.

Karppaajan lautasella on lihaa tai kalaa ja vihanneksia.

Karppaaminen

Karppauksessa eli vähähiilihydraattisessa dieetissä vältetään ruokia, joissa on paljon hiilihydraatteja. Hiilihydraattien sijaan rasvaa voi syödä huolettomammin.

Hanna Partasen arvio: Jos kärsit makeanhimosta

– Hiilihydraattien vähentämisestä saattavat hyötyä varsinkin ne, jotka kärsivät vatsaoireista. Osa sanoo, että kun syö vähemmän hiilihydraatteja, verensokeri pysyy tasaisempana. Ei tule helposti makeanhimoa.

Etuna on se, että usein kasvisten käyttö lisääntyy, jos ruokavaliossa peruna, pasta, riisi ja muut hiilihydraatit korvataan kasviksilla.

Haitat riippuvat siitä, miten tiukka on hiilihydraattirajoitus. Jotkut hyväksyvät ruisleivän ja kaurapuuron, toiset eivät hyväksy edes omenaa, koska siinä on liikaa hiilihydraatteja.

Osa sanoo, että dieetissä saattaa tulla ummetusta, kun ruoassa ei tule yhtä paljon kuituja.

Suosittelen järkikarppausta. Mummon synttäreillä voi ottaa pienen palan kakkua.

Petteri Lindbladin arvio: Maltillinen versio sopii kaikille

– Maltillinen karppaus sopii kaikille. Höttöhiilarit, kuten valkoisen viljan ja sokerin voi huoletta jättää. Kukaan ei tarvitse makeisia eikä juustonaksuja.

Sellaisessa karppauksessa ei ole järkeä, jossa ei vedetä yhtään hiilaria. Karsitaan marjat, hedelmät, siemenet, täysvilja.

Ihmiset ovat silloin ketoosissa. Yksi lääkärituttava valitti, että tällainen karppaaja haisee virtsalle. Ihmisestä lähtee imelä haju.

Vhkalorisen ruokavalion noudattaja laskee kalorit mahdollisimman tarkkaan.

Vähäkalorinen dieetti

Vähäkalorisessa ruokavaliossa lasketaan kaloreita. Periaatteessa ei ole ratkaisevaa, syödäänkö hiilihydraatteja, proteiinia vai rasvaa, kun kalorimäärä pysyy tarpeeksi matalana.

Hanna Partasen arvio: Useimmat laihtuvat 500 kalorin pudotuksella

– Useimmat laihtuvat, jos nykyisestä energiansaannista vähentää 500 kaloria päivässä. En näe siinä terveysriskiä. Naisille olen sanonut, että päivässä pitäisi saada ainakin 1500 kaloria.

Mitä vähemmän ruokavaliossa on energiaa, sitä haastavampaa se on koostaa ravitsemuksellisesti monipuolisesti.

Hyvä puoli on se, että nykyisin on erilaisia nettipalveluita, joissa voi pitää ruokapäiväkirjaa ja laskea kaloreita. Näistä sähköisistä ruokapäiväkirjoista on apua varsinkin, jos on numeerinen ihminen.

Ne, jotka tekevät elämäntaparemonttia, sanovat, että on opettavaista seurata kaloreita. He tajuavat, mistä kalorit tulevat ja mistä kannattaa vähentää.

Hankaluutena on kalorien arviointi. On vaikea arvioida, miten paljon kaloreita on henkilöstöravintolan kalakeitossa.

Petteri Lindbladin arvio: Jos ylipainoa on paljon

– Jos henkilö on älyttömän lihava ja haluaa laihtua, pitää alkaa pudottaa kaloreita.

Kalorien tarkka laskeminen on hankalaa eikä kukaan jaksa laskea lopun elämää kaloreita. Jos poistetaan ruokavaliosta kaikkea ja tuodaan tilalle pussikeittoa ja vettä, kilot tulevat yleensä takaisin.

Jos on tiukka painonpudotustahti, yleensä lähtee lihaksia pois. Tulee jojo-ilmiö. On entistä vaikeampaa säilyttää saavutettua painoa.

Tehokkain tapa pudottaa painoa on unohtaa numerot ja tiukka laskeminen. Kalorien miettimisen sijaan kannattaa laittaa laadukasta ruokaa.

Jos lisää päivän ruokavalioon puoli kiloa kasviksia, pari desiä marjoja ja hedelmiä, aivan varmasti laihtuu.

Artikkelin lähde: http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1425700352059.html (Google News)

Trendidieetti ei sovi kaikille – Vladimir Heiskanen kärsi karppauksesta

Kaikki alkoi eräästä opinnäytetyöstä kuusi vuotta sitten. Siinä kerrottiin, että kun keho ajautuisi hiilihydraattien puutteesta johtuvaan ketoosiin, nälkä lähtisi ja pirteys lisääntyisi.

17-vuotias Vladimir Heiskanen luki tutkimuksen ja innostui.

Näistä merkeistä tiedät, voiko ruokarajoitteesta tulla sinulle ongelma

 Sosiaalinen elämäsi kärsii. Et pysty osallistumaan yhteisiin ruokailuhetkiin, sillä et löydä mitään syötävää tai syöminen ahdistaa.

 Olet sairastanut syömishäiriön tai toipumassa sellaisesta. Nuorena oireillut syömishäiriö voi puhjeta myöhemmin uudelleen. Persoonaan liittyvä sairastumisriski säilyy koko elämän.

 Noudatat useita rajoitteita samanaikaisesti. Ruokavalion ravitsemuksellisesta tasapainosta on silloin vaikeampaa huolehtia.

 Käytät kohtuuttoman suuren osan ajastasi aterioiden suunnitteluun, ruoka-aineiden hankkimiseen ja ruuan valmistamiseen.

 Ruokavaliosta poikkeaminen aiheuttaa suurta ahdistusta.

 Otat vastakkaiset ravitsemusnäkemykset henkilökohtaisena loukkauksena.

 

Lähde: Katja Mäkelä, Hanna Partanen ja Ritva Näräkkä

Heiskanen ei halunnut laihtua, eikä hän myöskään voinut erityisen huonosti. Ajatus lisääntyneestä energiasta vetosi Heiskaseen, joka suhasi lukio-opintojen ja harrastusten välillä. Hän halusi voida vieläkin paremmin.

Heiskanen ryhtyi karppaajaksi, eli hän alkoi vältellä hiilihydraattia ja suosia eläinrasvoja.

”Kuulosti houkuttavalta, että ketoosissa aivot toimivat tehokkaammin ja tarvitsen vähemmän unta. Minulla oli paljon harrastuksia, ja ajattelin, että uni on vain hukattua harrastusaikaa”, Heiskanen sanoo.

Samaan tapaan ajattelee nykyään moni muukin. Elinvoima ja energia kelpaisi, ja niitä haetaan ruokavaliosta.

Ruokavalion vapaaehtoinen rajoittaminen on noussut trendiksi. Leimallista on, että ruokavaliosta suljetaan pois asioita, vaikka niille ei olla varsinaisesti allergisia. Joku välttää gluteenia, toinen hiilihydraatteja, kolmas noudattaa kivikautista paleoruokavaliota, neljäs on sokerittomalla, viides syö vain luomukasviksia.

”Syömisten rajoittaminen ei ole uusi juttu. Ennen kuin laktoosi-intoleranssi tunnettiin, moni osasi jättää maitotuotteet pois, kun heille tuli vatsavaivoja. Nyt ei tarvitse olla vatsavaivoja, vaan ruualla halutaan parantaa vaikka jaksamista ja energisyyttä”, kertoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Osa trendeistä on niin suosittuja, että ne muuttavat markkinoita. Kun karppausbuumi oli kuumimmillaan, kauppojen hyllyillä myytiin Karppinen-leipää. Nyt kylmäkaapeissa on kasapäin proteiinirahkoja.

Se, että pohdimme ruuan terveellisyyttä, on hyvä asia, Partanen sanoo. Useimmat kykenevät myös noudattamaan rajoitusruokavaliota siten, että elimistölle ei koidu haittaa.

”Esimerkiksi kivikautisen paleodieetin voi toteuttaa monella tavalla. Ei voida suoraan sanoa, että jokin ruokavalio olisi vaarallinen.”

Kaikille rajoitusruokavaliot eivät kuitenkaan sovi.

Vladimir Heiskanen huomasi nopeasti, että karppaus toimi.

Nälkä todella hävisi, ja mieli tuntui olevan paljon entistä virkeämpi. Aikaakin säästyi, kun ruokailla tarvitsi vain pari kertaa päivässä. Paino putosi, vaikka se ei hoikan miehen tavoitteena ollutkaan.

Heiskanen söi korkeintaan 50 grammaa hiilihydraattia päivässä – määrän, joka tulee täyteen vaikkapa kolmesta appelsiinista tai neljästä leipäviipaleesta. Se ei ollut hankalaa, sillä sallitut ruuat maistuivat Heiskaselle. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät kiusaukset hän vältti tankkaamalla kotona ennen bileitä.

Muutoksilla oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Puolen vuoden kuluttua Heiskasen unirytmi oli sekaisin ja niskan lihakset vähän väliä jumissa, eikä mikään tuntunut rentouttavan kunnolla.

Nyt jälkikäteen Heiskanen arvelee kärsineensä loppuunpalamisesta. Se ei johtunut ainoastaan ruuasta: ylioppilaskirjoitukset painoivat päälle ja ihmissuhteissa oli draamaa.

Rajoitettu ruokavalio kuitenkin lisäsi kuormaa, hän uskoo.

”Karpatessa ruokahaluni oli niin vähäinen, että söin liian vähän kaloreita. Keho oli siksi jatkuvasti hieman ylikierroksilla, ja palautuminen jäi pois.”

Heiskanen päätti lisätä ruokavalioonsa kunnon annoksen perunaa ja riisiä – juuri niitä välttelemiänsä hiilihydraatteja.

”Se tuntui ristiriitaiselta, sillä oli vaikeaa tietää, mikä on oikeasti terveellistä.”

Ratkaisu osoittautui oikeaksi.

”Huomasin, että jos haluan rentoutua, minun pitää syödä hiilihydraatteja, jotta saan energiaa. Nyt filosofiani on, että jos jokin tuntuu piristävältä, se ei välttämättä ole suoraan merkki siitä, että se on minulle hyväksi.”

Heiskanen on hyvä esimerkki tyypillisestä ruokavaliokokeilijasta. Hän on innostuva, perehtyvä ja analyyttinen. Karpatessaan hän luki ruokavaliotutkimuksia pari tuntia illassa ja jakoi kokemuksia keskustelupalstalla.

Vielä silloin karppaus ei ollut koko kansan juttu.

”Se saattoi olla osa viehätystä. Seuraan muutenkin valtavirran ulkopuolisia ilmiöitä.”

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan innokkaimmin ruokavaliokokeiluihin ryhtyvät ne, jotka syövät jo valmiiksi terveellisesti.

”Ne peräkammarinpojat, jotka elävät oluella ja lenkkimakkaralla, eivät lähde näihin mukaan, vaikka juuri he tarvitsisivat apua.”

Joskus terveellisestä syömisestä muodostuu pakkomielle, ortoreksia. Silloin suuri osa päivästä kuluu aterioiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Sairastuneiden määrää ei tiedetä, sillä kyseessä ei ole virallinen diagnoosi.

Ruokavaliotrendit heijastuvat keskusteluihin myös Syömishäiriöklinikalla.

”Fitness-buumin myötä vastaanotoilla puhutaan proteiineista ja hiilihydraateista sen sijaan, että puhuttaisiin ruuasta – siis leivästä, hedelmistä, lihasta ja kalasta. Ruuasta on tullut keino saavuttaa tietty tavoite”, kertoo klinikan ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä.

”Ortoreksiaa esiintyy tunnollisilla ihmisillä, jotka haluavat muutenkin elää kunnollista elämää. He tekevät sen sitten myös ravitsemustiedon avulla”, sanoo Syömishäiriöliiton toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä.

Pahimmillaan sairastunut kokee syyllisyyttä melkein kaikesta syödystä ruuasta.

”Ihmiset kantavat mukanaan vuosikymmenten aikaisia trendejä päällekkäin niin, että kaikki syöty ruoka on jostain näkökulmasta haitaksi. Hiilihydraattien ja rasvan pelko näkyvät yhä. Toisaalta dieetistä toiseen vaihtavat elävät jatkuvassa etsintävaiheessa”, Mäkelä kuvailee.

Kaikkialta tulviva ravitsemustieto voi vaikeuttaa myös syömishäiriöön sairastuneen toipumista. Hän tuntee harvoin houkutusta kultaista keskitietä kohtaan.

”Riippumatonta tietoa ei ole vaikeaa saada, mutta se saattaa olla sieltä tylsimmästä päästä. Sitä ei ehkä haluta uskoa, koska vaihtoehtoisia tietolähteitä on niin paljon”, Näräkkä pohtii.

Heiskanen on harmissaan siitä, miten mustavalkoista keskustelu ravitsemuksesta on.

”Keskustelupalstoilla saatetaan haukkua toisia ja ylitulkita tutkimustuloksia. Jos tutkimuksessa hiirille annetaan jotakin ruoka-ainetta moninkertainen määrä normaaliin verrattuna, saatetaan vetää johtopäätös, että ihminenkään ei voi syödä sitä.”

Hanna Partanen toivoo, että moniäänisyys lisääntyisi. Vaikka jokin sopisi itselle, se ei tarkoita, että sama sopii muille.

”Minua ärsyttää, kun kaikkialla pelkästään hehkutetaan. Miksi he, jotka luopuvat ruokavaliosta, eivät uskalla avautua siitä, että tämä ei ollut minun juttuni? Vastaanotolla jotkut ovat ihan noloina siitä, että jokin ruokavalio ei toiminutkaan.”

Hän kritisoi myös mediaa, joka korostaa yksittäisten tutkimusten tuloksia.

”Yksi uusi tutkimustulos ei kaada kahtakymmentä aikaisempaa.”

Tänään   Vladimir Heiskanen, 23, söi lounaaksi suuren lautasellisen broilerikeittoa, salaattia, kaksi voilla päällystettyä ruisleipää ja pari lasillista kevytmaitoa – sen enempää miettimättä. Leivonnaiset ja sipsit hän jättää yhä väliin, mutta karkkia voi välillä napostella.

”Pyrin keskivertoa vähän parempaan ruokavalioon, mutta mäkkireissujakin tulee joskus. Hyvä perusperiaate on syödä säännöllisesti ja ilman liikaa stressiä.”

Vaikka karppaus epäonnistui, se toi Heiskasen elämään hyvääkin. Sen myötä heräsi kiinnostus ihmisen fysiologiaan ja hyvinvointiin. Nyt Heiskanen opiskelee hammaslääketiedettä ja kirjoittaa terveysblogia, jolla on lukijoita myös ulkomailla. Ravitsemustieteellisten artikkeleiden lukeminen on yhä intohimo.

Heiskanen pitää hienona, että niin moni muukin on kiinnostunut ravitsemuksesta.

”On paljon sairauksia, joihin voi elämäntavoillaan vaikuttaa, ja on tärkeää, että ihmiset ottavat hyvinvoinnistaan vastuuta. Ravitsemus ei kuitenkaan yksin riitä. Lepoa ja ihmissuhteita pitäisi painottaa enemmän.”

Myös Hanna Partasen mielestä on pohjimmiltaan hyvä, että pohdimme, mitä panemme suustamme alas.

”Elämme yhteiskunnassa, jossa tarjolla on paljon syötävää, joka ei ole suositeltavaa päivittäiseen käyttöön. Jokin balanssi pitäisi kuitenkin olla. Ainut vaihtoehto valmisruualle ei ole itsekasvatettu luomuporkkana.”

Artikkelin lähde: http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1427261815845 (Google News)

Katuja tehosiivotaan ensi viikolla

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273360-katuja-tehosiivotaan-ensi-viikolla (Google News)

Turkulaisille korkeakouluille lisää aloituspaikkoja

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273226-turkulaisille-korkeakouluille-lisaa-aloituspaikkoja (Google News)

Uusi Apteekki sai tunnustusta

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/272911-uusi-apteekki-sai-tunnustusta (Google News)