Jos sä Jaska syöt liikaa makkaraa, sä kuolet

Joskus kauan kauan sitten kaukaisessa Suomessa syötiin sitä mitä oli saatavilla. Kulloisenkin dieetin määritteli joko pyyntionni tai halla. Elämä ja nälkä kulkivat käsi kädessä. Kunnes kansakunta vaurastui ja iski multaiset kyntensä voihin, läskiin, makeaan, kermaan ja kampaviineriin.

Ja katso, silloin taivaalta laskeutui valtiovallan, viranomaisten ja auktoriteettien suuri yhteinen syyttävä sormi, joka jyrähti: Jos sinä Jaska syöt näin paljon suolaa, niin sinä kuolet. Jos sinä syöt tuommoisen makkaran, niin kuolet. Jos voileipäsi on leipävoi, kuolet. Jos teet näin, tai noin, niin taas kuolet joka tapauksessa. Siis näin sinun on syöminen, tai muuten sinä kuolet, Jaska.

Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Ja niin kansa peljästyi ja ymmärsi, että Suomi ei jaksa nostaa itseään kukoistukseen, jos elopaino on enemmän kuin jalat jaksavat kantaa, ja sydämen kammioissa on ahtaampaa kuin Stockmannin Hulluilla Päivillä.

Nyt älkää ymmärtäkö väärin. Ei kukaan tietenkään väitä, että kilo pekonia päivässä on oikotie onnelliseen elämään, vaurauteen ja menestykseen. Pohjois-Karjala –projekti, terveysvalistus ynnä muu sormenheristely ovat varmaan olleet paikallaan, kenties jopa kuolintilastojen keventäjinä. Mutta joskus ihmetyttää, kuinka juuri tämä kansakunta elää huono-omatuntoistumisen ja syyllisyydentunnon valioliigan kärkisijoilla: Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Asterixin kylässä tarinat loppuvat aina siihen, että koko kylä syö ihan sikana villikarjua poikineen. Eikä tämä ihan hirveän paljon ole Asterixin ajoista muuttunut, ja siitä huolimatta ranskalaiset eivät ole toistaiseksi kuolleet sukupuuttoon tai muuhun ähkyyn.

Ruokauskontoja jokaiseen makuun

Nyt viranomaisvarjelun tilalla ovat erilaiset dieetit, ismit, opit, ruokauskonnot ja -lahkot ja niiden ylipapit. Hämmästyttävää on se, millä vauhdilla ne keskuuteemme laskeutuvat. Ja usein myös poistuvat. Joku, mielellään jossain isossa ulkomaalaisessa maassa, keksii että syömällä vain kilon hattaraa viikossa laihtuu aivan varmasti. Sitten lehdet kirjoittavat siitä hattara-artikkeleita, ja pian perään julkaistaan kasa kirjoja kuten ”Uunihattaraa nopeasti”, ”Hattaravartaat kahdella kepillä” tai ”Kuinka valmistan nopeasti ja kätevästi raakahattaraa.”

Osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua

Tässä esimerkinomaisesti muutama vuosien varrelta: Atkinsin dieetti, Best Life –dieetti, Cambridge-dieetti, Dean Ornish -dieetti, GI-dieetti, Gluteeniton ruokavalio, Hiivaton dieetti, Kolmen tunnin dieetti, L.A. Shape -dieetti, Lantio-reisidieetti, Mehudieetti, New York -dieetti, Pritikinin dieetti, Scarsdale-dieetti, Scentsational-tuoksudieetti, Slim-FastSouth Beach -dieetti, Supermarket-dieetti, Uusi Beverly Hills -dieetti, Uusi kaalikeittodieetti, Välimeren ruokavalio, Vatsalihakset esiin -dieetti, Victoria Principalin bikinidieetti, Yksi Muutos -dieetti, Zone-dieetti, 5:2 ja Karppaus.

Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK

Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK
Kuva: Epa / ANDRZEJ GRYGIEL

Osa näistä tähtää (kulloinkin vallitsevan käsityksen mukaan) oikeasti terveystason nostamiseen, osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua. Joissain näistä on toki myös pointtinsa. Oikein käytettyinä ja suhtautuen. Paleodieetiksi kutsuttu ruokavalio esimerkiksi perustuu siihen ajatukseen, että koska ihmisen suolisto ei ole noin 10 000 vuoden aikana vielä ehtinyt sopeutua viljatuotteisiin tai sokeriin, olisi syytä syödä vain samaa kuin esi-isämme: vihanneksia, marjoja, kalaa, lihaa, hedelmiä ja sieniä. Ja jälleen, Uskoo sitten ken jälleen uskoo.

Merkillepantavaa tässä kaikessa on, että käsitykset ja näkemykset vaihtelevat siitä, kuka ja mikä kulloinkin on pahis tai hyvis. Esimerkiksi 1950-luvulta lähtien Suomessa on käyty niin sanottua rasvasotaa. Tässä lyhyesti taistelukuvaus poteroiden, juoksuhautojen ja suurten ja pienten offensiivien näkökulmasta, kertojana rivisotilas voi.

Voin traaginen tarina

”Minä, voi, ilmestyin suomalaiseen ruokakulttuuriin varsinaisesti ehkä vasta 1900-luvun alussa, koska sitä ennen nyt vain ei ollut riittävästi lehmiä. No, ensin kun minä sitten muutuin maidosta voiksi, en minä maalaisten pöytään päässyt. Koska minusta sai rahaa, minut vietiin torille. Jossain vaiheessa koko Pietarin kaupungin voihuolto perustui suomalaiseen voihin.

Vanha nainen

Vanha nainen
Kuva: Museovirasto

Omassa tuvassa minua säännösteltiin, jopa niin, että omalle väelle tarkoitettuun voihin pistettiin niin paljon suolaa että sitä ei edes tehnyt meili ottaa paljon. Vieraita varten oli sitten hieman vähäsuolaisempaa, mutta sitä oli tarjolla vain paremmissa tilaisuuksissa. 1930-luvulla sitten kun Suomi vaurastui minusta riitti yhä suuremmalle määrälle ihmisiä. Mutta sitten tuli sota ja säännöstely, ja taas katosin pöydistä melkein kymmeneksi vuodeksi.

Ihana ja toiveikas 1950-luku toi minut takaisin, ja vielä 1960-luvulla tuotin iloa pöydissä. Mutta sitten tuli vakavailmeisiä miehiä jotka sanoivat, että jos voita syötte, verisuonenne tukkeutuvat, se on vaarallista ja tulee sydänkohtaus ja hulluus ja ties mitä. Ja taas minut pistettiin komeron perille piiloon.

Molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan

Sitten tuli sellainen, jota kutsutaan karppaukseksi. Ihmiset huusivat että jippii, nyt voita leivän ja ihan kaiken päälle. Ja voipaketit välillä jopa loppuivat kauppojen hyllyiltä. Nyt en ole ihan varma mikä tilanteeni on. Mutta traaginen hahmo olen, sen tiedän. Ajatelkaa nyt. Ensin ei ole, sitten minulla pitää tehdä rahaa, sitten riitän hetken kaikille, sitten tulee sota joka vie kaiken, sitten palaan taas hetkeksi onnellisten ihmisten pöytiin, ja sitten vakavat miehet sanovat että olen vaarallista.

Ehkä tässä hämmentää se, että ihmiset eivät ikään kuin ole koskaan itse saaneet tehdä sitä päätöstä, että syövätkö minua vai eivät.”

Keskustelu rasvoista jatkuu yhä, sillä molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan.

Tähän lopuksi esimerkki vallitsevien käsitysten vaihtelusta. Jos kahvia yritettäisiin nyt saada hyväksytyksi elintarvikkeeksi, se luultavasti kiellettäisiin myrkkynä. Kaikille kahvihampaan kolottamille kurjille kuitenkin muutama lohdun sana: mitä enemmän kahvia juot, sitä terveempänä pysyt.

Ja ihan lopuksi todettakoon, että tämä kirjoitus ei perustu kenenkään eikä yhdenkään osapuolen tieteellisiin näkemyksiin.

Kahvi kunniaan. Ja koska tämä on uutisissa julkaistu, se on totta.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/30/jos-sa-jaska-syot-liikaa-makkaraa-sa-kuolet (Google News)

Mikä dieetti sopii sinulle parhaiten? Ravitsemusterapeutit vastaavat – Ilta

Pari vuotta sitten kaikki vannoivat karppaamisen nimeen. Se tarkoitti, että piti välttää valkoista viljaa ja muita hiilaripommeja.

Sitten tuli 5:2-pätkäpaasto. Kahtena päivänä viikossa laihduttaja eli pelkällä salaattiannoksella ja kasviskeitolla.

– Kovin 5:2-buumi taitaa olla jo ohi. Saa nähdä, mistä tulee seuraava muotidieetti, ravitsemusterapeutti
Hanna Partanen sanoo.

Ravitsemusterapeutti
Petteri Lindblad arvelee, että uusin ismi on kivikautinen ruokavalio. Sitä noudattava laihduttaja syö samaa ruokaa kuin kivikauden ihmiset: lihaa, kasviksia, pähkinöitä.

Lindblad itse kuitenkin liputtaa järkevän syömisen ja kotiruoan puolesta.

– Ihmedieettien takana on yleensä raaka bisnes. Harvoin esitellään ihmisiä parin vuoden kuluttua ihmedieetin päättymisestä, hän huomauttaa.

Ravitsemusterapeutit vertailivat Ilta-Sanomien pyynnöstä suosikkidieettien plussat ja miinukset.

Kaikki eivät toimi yhtä hyvin kaikille, vaan laihduttajan kannattaa valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva.

5:2-dieetin paastopivt ovat tiukkoja: naiset saavat syd vain 500 ja miehet 600 kaloria.

5:2-pätkäpaasto

5:2-dieetissä viikko on jaksotettu niin, että kahtena päivänä paastotaan ja viitenä syödään normaalisti. Naisilla paastopäivien ruokavaliossa on 500 ja miehillä 600 kaloria. Muina päivänä saa syödä normaalisti.

Hanna Partasen arvio: Kun haluat pudottaa vielä viisi kiloa

– 5:2-dieetti sopii parhaiten niille laihduttajille, joilla ruokavalio on kunnossa ja ateriarytmi säännöllinen. Tämän dieetin avulla monet ovat onnistuneet pudottamaan ne viimeiset viisi kiloa.

Dieetissä on se hyvä puoli, että sen avulla ihmiselle syntyy kaloritietoisuus. Moni dieetillä ollut sanoo, että nälän ja kylläisyyden tuntemukset ymmärtää sen jälkeen paremmin.

En missään nimessä suosittele tätä dieettiä niille, joilla on syömishäiriöitä. Dieetti saattaa laukaista ahmimishäiriön takaisin.

Huono puoli on joillakin myös päänsärky. Lisäksi pitää juosta vessassa koko ajan, kun nesteitä juodaan normaalia enemmän.

Sosiaalinen puoli voi olla joillekin haaste. Jos esimerkiksi perheessä muut syövät lihapullia ja perunamuusia, mutta äiti pelkkää salaattia, se ei ole lapsille kasvatuksellisesti hyvä viesti.

Dieetissä ihmisen pitää hyväksyä se, että paino putoaa hitaasti, puoli kiloa viikossa.

Petteri Lindbladin arvio: Ei hyväksi kenellekään

– En suosittele 5:2-dieettiä kenellekään. Se on täysin epänormaali tapa syödä.

Totta kai paino putoaa 10-15 kiloa, jos on kaksi päivää viikossa syömättä, mutta mitä sitten, kun dieetti loppuu. Kilot tulevat takaisin.

Karppaajan lautasella on lihaa tai kalaa ja vihanneksia.

Karppaaminen

Karppauksessa eli vähähiilihydraattisessa dieetissä vältetään ruokia, joissa on paljon hiilihydraatteja. Hiilihydraattien sijaan rasvaa voi syödä huolettomammin.

Hanna Partasen arvio: Jos kärsit makeanhimosta

– Hiilihydraattien vähentämisestä saattavat hyötyä varsinkin ne, jotka kärsivät vatsaoireista. Osa sanoo, että kun syö vähemmän hiilihydraatteja, verensokeri pysyy tasaisempana. Ei tule helposti makeanhimoa.

Etuna on se, että usein kasvisten käyttö lisääntyy, jos ruokavaliossa peruna, pasta, riisi ja muut hiilihydraatit korvataan kasviksilla.

Haitat riippuvat siitä, miten tiukka on hiilihydraattirajoitus. Jotkut hyväksyvät ruisleivän ja kaurapuuron, toiset eivät hyväksy edes omenaa, koska siinä on liikaa hiilihydraatteja.

Osa sanoo, että dieetissä saattaa tulla ummetusta, kun ruoassa ei tule yhtä paljon kuituja.

Suosittelen järkikarppausta. Mummon synttäreillä voi ottaa pienen palan kakkua.

Petteri Lindbladin arvio: Maltillinen versio sopii kaikille

– Maltillinen karppaus sopii kaikille. Höttöhiilarit, kuten valkoisen viljan ja sokerin voi huoletta jättää. Kukaan ei tarvitse makeisia eikä juustonaksuja.

Sellaisessa karppauksessa ei ole järkeä, jossa ei vedetä yhtään hiilaria. Karsitaan marjat, hedelmät, siemenet, täysvilja.

Ihmiset ovat silloin ketoosissa. Yksi lääkärituttava valitti, että tällainen karppaaja haisee virtsalle. Ihmisestä lähtee imelä haju.

Vhkalorisen ruokavalion noudattaja laskee kalorit mahdollisimman tarkkaan.

Vähäkalorinen dieetti

Vähäkalorisessa ruokavaliossa lasketaan kaloreita. Periaatteessa ei ole ratkaisevaa, syödäänkö hiilihydraatteja, proteiinia vai rasvaa, kun kalorimäärä pysyy tarpeeksi matalana.

Hanna Partasen arvio: Useimmat laihtuvat 500 kalorin pudotuksella

– Useimmat laihtuvat, jos nykyisestä energiansaannista vähentää 500 kaloria päivässä. En näe siinä terveysriskiä. Naisille olen sanonut, että päivässä pitäisi saada ainakin 1500 kaloria.

Mitä vähemmän ruokavaliossa on energiaa, sitä haastavampaa se on koostaa ravitsemuksellisesti monipuolisesti.

Hyvä puoli on se, että nykyisin on erilaisia nettipalveluita, joissa voi pitää ruokapäiväkirjaa ja laskea kaloreita. Näistä sähköisistä ruokapäiväkirjoista on apua varsinkin, jos on numeerinen ihminen.

Ne, jotka tekevät elämäntaparemonttia, sanovat, että on opettavaista seurata kaloreita. He tajuavat, mistä kalorit tulevat ja mistä kannattaa vähentää.

Hankaluutena on kalorien arviointi. On vaikea arvioida, miten paljon kaloreita on henkilöstöravintolan kalakeitossa.

Petteri Lindbladin arvio: Jos ylipainoa on paljon

– Jos henkilö on älyttömän lihava ja haluaa laihtua, pitää alkaa pudottaa kaloreita.

Kalorien tarkka laskeminen on hankalaa eikä kukaan jaksa laskea lopun elämää kaloreita. Jos poistetaan ruokavaliosta kaikkea ja tuodaan tilalle pussikeittoa ja vettä, kilot tulevat yleensä takaisin.

Jos on tiukka painonpudotustahti, yleensä lähtee lihaksia pois. Tulee jojo-ilmiö. On entistä vaikeampaa säilyttää saavutettua painoa.

Tehokkain tapa pudottaa painoa on unohtaa numerot ja tiukka laskeminen. Kalorien miettimisen sijaan kannattaa laittaa laadukasta ruokaa.

Jos lisää päivän ruokavalioon puoli kiloa kasviksia, pari desiä marjoja ja hedelmiä, aivan varmasti laihtuu.

Artikkelin lähde: http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1425700352059.html (Google News)

Trendidieetti ei sovi kaikille – Vladimir Heiskanen kärsi karppauksesta

Kaikki alkoi eräästä opinnäytetyöstä kuusi vuotta sitten. Siinä kerrottiin, että kun keho ajautuisi hiilihydraattien puutteesta johtuvaan ketoosiin, nälkä lähtisi ja pirteys lisääntyisi.

17-vuotias Vladimir Heiskanen luki tutkimuksen ja innostui.

Näistä merkeistä tiedät, voiko ruokarajoitteesta tulla sinulle ongelma

 Sosiaalinen elämäsi kärsii. Et pysty osallistumaan yhteisiin ruokailuhetkiin, sillä et löydä mitään syötävää tai syöminen ahdistaa.

 Olet sairastanut syömishäiriön tai toipumassa sellaisesta. Nuorena oireillut syömishäiriö voi puhjeta myöhemmin uudelleen. Persoonaan liittyvä sairastumisriski säilyy koko elämän.

 Noudatat useita rajoitteita samanaikaisesti. Ruokavalion ravitsemuksellisesta tasapainosta on silloin vaikeampaa huolehtia.

 Käytät kohtuuttoman suuren osan ajastasi aterioiden suunnitteluun, ruoka-aineiden hankkimiseen ja ruuan valmistamiseen.

 Ruokavaliosta poikkeaminen aiheuttaa suurta ahdistusta.

 Otat vastakkaiset ravitsemusnäkemykset henkilökohtaisena loukkauksena.

 

Lähde: Katja Mäkelä, Hanna Partanen ja Ritva Näräkkä

Heiskanen ei halunnut laihtua, eikä hän myöskään voinut erityisen huonosti. Ajatus lisääntyneestä energiasta vetosi Heiskaseen, joka suhasi lukio-opintojen ja harrastusten välillä. Hän halusi voida vieläkin paremmin.

Heiskanen ryhtyi karppaajaksi, eli hän alkoi vältellä hiilihydraattia ja suosia eläinrasvoja.

”Kuulosti houkuttavalta, että ketoosissa aivot toimivat tehokkaammin ja tarvitsen vähemmän unta. Minulla oli paljon harrastuksia, ja ajattelin, että uni on vain hukattua harrastusaikaa”, Heiskanen sanoo.

Samaan tapaan ajattelee nykyään moni muukin. Elinvoima ja energia kelpaisi, ja niitä haetaan ruokavaliosta.

Ruokavalion vapaaehtoinen rajoittaminen on noussut trendiksi. Leimallista on, että ruokavaliosta suljetaan pois asioita, vaikka niille ei olla varsinaisesti allergisia. Joku välttää gluteenia, toinen hiilihydraatteja, kolmas noudattaa kivikautista paleoruokavaliota, neljäs on sokerittomalla, viides syö vain luomukasviksia.

”Syömisten rajoittaminen ei ole uusi juttu. Ennen kuin laktoosi-intoleranssi tunnettiin, moni osasi jättää maitotuotteet pois, kun heille tuli vatsavaivoja. Nyt ei tarvitse olla vatsavaivoja, vaan ruualla halutaan parantaa vaikka jaksamista ja energisyyttä”, kertoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Osa trendeistä on niin suosittuja, että ne muuttavat markkinoita. Kun karppausbuumi oli kuumimmillaan, kauppojen hyllyillä myytiin Karppinen-leipää. Nyt kylmäkaapeissa on kasapäin proteiinirahkoja.

Se, että pohdimme ruuan terveellisyyttä, on hyvä asia, Partanen sanoo. Useimmat kykenevät myös noudattamaan rajoitusruokavaliota siten, että elimistölle ei koidu haittaa.

”Esimerkiksi kivikautisen paleodieetin voi toteuttaa monella tavalla. Ei voida suoraan sanoa, että jokin ruokavalio olisi vaarallinen.”

Kaikille rajoitusruokavaliot eivät kuitenkaan sovi.

Vladimir Heiskanen huomasi nopeasti, että karppaus toimi.

Nälkä todella hävisi, ja mieli tuntui olevan paljon entistä virkeämpi. Aikaakin säästyi, kun ruokailla tarvitsi vain pari kertaa päivässä. Paino putosi, vaikka se ei hoikan miehen tavoitteena ollutkaan.

Heiskanen söi korkeintaan 50 grammaa hiilihydraattia päivässä – määrän, joka tulee täyteen vaikkapa kolmesta appelsiinista tai neljästä leipäviipaleesta. Se ei ollut hankalaa, sillä sallitut ruuat maistuivat Heiskaselle. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät kiusaukset hän vältti tankkaamalla kotona ennen bileitä.

Muutoksilla oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Puolen vuoden kuluttua Heiskasen unirytmi oli sekaisin ja niskan lihakset vähän väliä jumissa, eikä mikään tuntunut rentouttavan kunnolla.

Nyt jälkikäteen Heiskanen arvelee kärsineensä loppuunpalamisesta. Se ei johtunut ainoastaan ruuasta: ylioppilaskirjoitukset painoivat päälle ja ihmissuhteissa oli draamaa.

Rajoitettu ruokavalio kuitenkin lisäsi kuormaa, hän uskoo.

”Karpatessa ruokahaluni oli niin vähäinen, että söin liian vähän kaloreita. Keho oli siksi jatkuvasti hieman ylikierroksilla, ja palautuminen jäi pois.”

Heiskanen päätti lisätä ruokavalioonsa kunnon annoksen perunaa ja riisiä – juuri niitä välttelemiänsä hiilihydraatteja.

”Se tuntui ristiriitaiselta, sillä oli vaikeaa tietää, mikä on oikeasti terveellistä.”

Ratkaisu osoittautui oikeaksi.

”Huomasin, että jos haluan rentoutua, minun pitää syödä hiilihydraatteja, jotta saan energiaa. Nyt filosofiani on, että jos jokin tuntuu piristävältä, se ei välttämättä ole suoraan merkki siitä, että se on minulle hyväksi.”

Heiskanen on hyvä esimerkki tyypillisestä ruokavaliokokeilijasta. Hän on innostuva, perehtyvä ja analyyttinen. Karpatessaan hän luki ruokavaliotutkimuksia pari tuntia illassa ja jakoi kokemuksia keskustelupalstalla.

Vielä silloin karppaus ei ollut koko kansan juttu.

”Se saattoi olla osa viehätystä. Seuraan muutenkin valtavirran ulkopuolisia ilmiöitä.”

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan innokkaimmin ruokavaliokokeiluihin ryhtyvät ne, jotka syövät jo valmiiksi terveellisesti.

”Ne peräkammarinpojat, jotka elävät oluella ja lenkkimakkaralla, eivät lähde näihin mukaan, vaikka juuri he tarvitsisivat apua.”

Joskus terveellisestä syömisestä muodostuu pakkomielle, ortoreksia. Silloin suuri osa päivästä kuluu aterioiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Sairastuneiden määrää ei tiedetä, sillä kyseessä ei ole virallinen diagnoosi.

Ruokavaliotrendit heijastuvat keskusteluihin myös Syömishäiriöklinikalla.

”Fitness-buumin myötä vastaanotoilla puhutaan proteiineista ja hiilihydraateista sen sijaan, että puhuttaisiin ruuasta – siis leivästä, hedelmistä, lihasta ja kalasta. Ruuasta on tullut keino saavuttaa tietty tavoite”, kertoo klinikan ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä.

”Ortoreksiaa esiintyy tunnollisilla ihmisillä, jotka haluavat muutenkin elää kunnollista elämää. He tekevät sen sitten myös ravitsemustiedon avulla”, sanoo Syömishäiriöliiton toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä.

Pahimmillaan sairastunut kokee syyllisyyttä melkein kaikesta syödystä ruuasta.

”Ihmiset kantavat mukanaan vuosikymmenten aikaisia trendejä päällekkäin niin, että kaikki syöty ruoka on jostain näkökulmasta haitaksi. Hiilihydraattien ja rasvan pelko näkyvät yhä. Toisaalta dieetistä toiseen vaihtavat elävät jatkuvassa etsintävaiheessa”, Mäkelä kuvailee.

Kaikkialta tulviva ravitsemustieto voi vaikeuttaa myös syömishäiriöön sairastuneen toipumista. Hän tuntee harvoin houkutusta kultaista keskitietä kohtaan.

”Riippumatonta tietoa ei ole vaikeaa saada, mutta se saattaa olla sieltä tylsimmästä päästä. Sitä ei ehkä haluta uskoa, koska vaihtoehtoisia tietolähteitä on niin paljon”, Näräkkä pohtii.

Heiskanen on harmissaan siitä, miten mustavalkoista keskustelu ravitsemuksesta on.

”Keskustelupalstoilla saatetaan haukkua toisia ja ylitulkita tutkimustuloksia. Jos tutkimuksessa hiirille annetaan jotakin ruoka-ainetta moninkertainen määrä normaaliin verrattuna, saatetaan vetää johtopäätös, että ihminenkään ei voi syödä sitä.”

Hanna Partanen toivoo, että moniäänisyys lisääntyisi. Vaikka jokin sopisi itselle, se ei tarkoita, että sama sopii muille.

”Minua ärsyttää, kun kaikkialla pelkästään hehkutetaan. Miksi he, jotka luopuvat ruokavaliosta, eivät uskalla avautua siitä, että tämä ei ollut minun juttuni? Vastaanotolla jotkut ovat ihan noloina siitä, että jokin ruokavalio ei toiminutkaan.”

Hän kritisoi myös mediaa, joka korostaa yksittäisten tutkimusten tuloksia.

”Yksi uusi tutkimustulos ei kaada kahtakymmentä aikaisempaa.”

Tänään   Vladimir Heiskanen, 23, söi lounaaksi suuren lautasellisen broilerikeittoa, salaattia, kaksi voilla päällystettyä ruisleipää ja pari lasillista kevytmaitoa – sen enempää miettimättä. Leivonnaiset ja sipsit hän jättää yhä väliin, mutta karkkia voi välillä napostella.

”Pyrin keskivertoa vähän parempaan ruokavalioon, mutta mäkkireissujakin tulee joskus. Hyvä perusperiaate on syödä säännöllisesti ja ilman liikaa stressiä.”

Vaikka karppaus epäonnistui, se toi Heiskasen elämään hyvääkin. Sen myötä heräsi kiinnostus ihmisen fysiologiaan ja hyvinvointiin. Nyt Heiskanen opiskelee hammaslääketiedettä ja kirjoittaa terveysblogia, jolla on lukijoita myös ulkomailla. Ravitsemustieteellisten artikkeleiden lukeminen on yhä intohimo.

Heiskanen pitää hienona, että niin moni muukin on kiinnostunut ravitsemuksesta.

”On paljon sairauksia, joihin voi elämäntavoillaan vaikuttaa, ja on tärkeää, että ihmiset ottavat hyvinvoinnistaan vastuuta. Ravitsemus ei kuitenkaan yksin riitä. Lepoa ja ihmissuhteita pitäisi painottaa enemmän.”

Myös Hanna Partasen mielestä on pohjimmiltaan hyvä, että pohdimme, mitä panemme suustamme alas.

”Elämme yhteiskunnassa, jossa tarjolla on paljon syötävää, joka ei ole suositeltavaa päivittäiseen käyttöön. Jokin balanssi pitäisi kuitenkin olla. Ainut vaihtoehto valmisruualle ei ole itsekasvatettu luomuporkkana.”

Artikkelin lähde: http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1427261815845 (Google News)

Katuja tehosiivotaan ensi viikolla

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273360-katuja-tehosiivotaan-ensi-viikolla (Google News)

Turkulaisille korkeakouluille lisää aloituspaikkoja

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273226-turkulaisille-korkeakouluille-lisaa-aloituspaikkoja (Google News)

Uusi Apteekki sai tunnustusta

Olemme osa Keskisuomalainen-konsernia.

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, IltamakasiiniImatralainen, Keski-Uusimaa, Lappeenrannan Uutiset, Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Sipoon SanomatTurkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset, Aromi

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/272911-uusi-apteekki-sai-tunnustusta (Google News)

Ilmainen ehkäisy ei välttämättä vähennä abortteja

Monissa kaupungeissa on saatu hyviä tuloksia nuorten maksuttomasta ehkäisystä. Esimerkiksi Raumalla alle 20-vuotiaille tehdyt abortit ovat vähentyneet reippaasti sen jälkeen, kun kaupunki päätti ryhtyä tarjoamaan nuorille ilmaista ehkäisyä. Samanlaisia tuloksia on saatu Vantaalla, missä vuonna 2013 käyttöön otettiin yhdeksän kuukauden ilmainen ehkäisy nuorille.

Pitäisikö Turun nyt siis noudattaa Rauman ja Vantaan esimerkkiä?

– Abortit ovat harvoin rahasta johtuvia. Kirjoitan itse noin 200 aborttilähetettä vuodessa, ja ehkä prosentissa tapauksista on syynä ehkäisyn puuttumiseen ollut raha, Turun ehkäisyneuvolan vastaava lääkäri Anneli Kivijärvi toppuuttelee.

Kivijärvi muistuttaa, että alle 20-vuotiaiden raskaudet ja abortit ovat ylipäänsä melko harvinaisia.

– Turussa alle 20-vuotiaiden abortteja on vain kourallinen. Suurin ikäryhmä ovat parhaassa synnytysiässä olevat eli 20-24-vuotiaat.

Turussa ehkäisypillerit ovat nuorille nykyisin maksuttomia vain kolme kuukautta. Lisäksi osa naisista voi saada hormonikierukan tai implantin ilmaiseksi parin kuukauden ajaksi lääketieteen opiskelijoiden ryhmäopetuksessa.

Synnytyksen jälkeen naiset saavat myös käydä ehkäisyneuvolassa kaksi vuotta maksutta. Kivijärven mukaan ongelmat ovatkin aivan muualla kuin rahassa.

Turussa eniten abortteja tehdään vuoden sisällä synnyttäneille. Näin vaikka he saavat maksutta yhden kuparikierukan.

– Sama henkilö saattaa tulla hakemaan aborttilausuntoa kolmekin kertaa vuodessa. Jostakin syystä vaan ei saada aikaiseksi ehkäisyn käyttöä.

Kivijärvi muistuttaa, että halvimmat ehkäisymuodot maksavat vain muutaman euron kuukaudessa. Hänen mukaansa ongelmat ovatkin enemmän ihmisten asenteissa.

– Pitäisi saada miehetkin ymmärtämään, että he voisivat huolehtia ehkäisystä. Mikään ei ole helpompaa kuin kondomin ostaminen. Eivät ne sukupuolitauditkaan mitään kivoja sairauksia ole.

Jos ilmaista ehkäisyä lähdettäisiin toteuttamaan, pitäisi se suunnata Kivijärven mukaan alle kaksikymppisten sijaan tai lisäksi yli 20-vuotiaille. Ennemmin ehkäisyneuvolan henkilökunta toivoisi kuitenkin palveluidensa rajojen poistamista. Nyt maksuttoman ehkäisyneuvonnan raja on 25 vuotta.

– Jotta kaikki pääsisivät tänne ilman lähetettä, pitäisi lisätä resursseja.

Artikkelin lähde: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273130-ilmainen-ehkaisy-ei-valttamatta-vahenna-abortteja (Google News)

Potilaat eivät usko vaaraan – lääkärit huolissaan kolesterolinäkemyksistä

Suositeltu veren kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 ja LDL-kolesterolin suositusarvo on alle 3.

Kotimaa | 5.3.2015 | 12:05 | Päivitetty 12:1027

Aamulehti

Kolesteroli ja sen lääkitseminen on puhuttanut paljon. Lääkärit kritisoivat harhaanjohtavaa julkista keskustelua.

Paljon huomiota ovat saaneet yksittäiset, kohonnutta kolesterolia vaarattomana pitävät lääkärit, vaikka heitä on vain muutama.

Lääkäreiden mielipidettä on selvitetty kyselyllä. Vastaajista 73 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaiset eivät ole enää varmoja kohonneen kolesterolin vaarallisuudesta.

Tutkimusten mukaan suomalaisten kolesteroliarvot ovat kääntyneet nousuun muutaman vuosikymmenen laskusuunnan jälkeen.

Lääkärikunta yksimielinen: kohonnut kolesteroli on vaaraksi

Suomalainen lääkärikunta on yksimielisesti sitä mieltä, että kohonnut kolesteroli on sydämelle vaarallinen. Lääkäreiden mielestä harhaanjohtava keskustelu on vähentänyt suomalaisten kolesterolitietoisuutta ja ymmärrystä sydänystävällisestä ruokavaliosta.

96 prosenttia suomalaisista lääkäreistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että valtimotautien ehkäisyn kannalta on erittäin keskeistä pyrkiä pienentämään veren kolesterolipitoisuus suositellulle tavoitetasolla.

Kaikista lääkärivastaajista 62 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaiset tietävät kolesterolitasonsa hyvin. Sydänlääkäreiden ja sairaalassa työskentelevien lääkärien näkemys on kuitenkin synkempi: heistä vain noin puolet uskoi suomalaisten tuntevan kolesteroliarvonsa hyvin.

Suositeltu veren kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 ja LDL-kolesterolin suositusarvo on alle 3.

43 prosenttia lääkäreistä on sitä mieltä, että mielestä suositeltava kolesteroliarvojen mittausväli olisi 2–3 vuotta. 4–5 vuoden mittausväliä suositteli 38 prosenttia ja vuosittaista mittaamista 10 prosenttia lääkäreistä.

Potilaat luottavat onneensa

Kohonneen kolesterolin riskeihin ei suhtauduta vakavasti, eikä sitä pyritä alentamaan liikunnalla ja terveellisellä syömisellä. Useimmat potilaat eivät lääkäreiden mielestä koe kohonneeseen kolesteroliin liittyvien terveysriskien koskevan itseään.

Hieman yli puolet vastaajista kokee suomalaisten tietävän jonkin verran kohonneeseen kolesteroliin liittyvistä terveysriskeistä, määrä ei ole kuitenkaan riittävä.

Lääkärit myös kokevat, ettei potilaiden ole helppoa sitoutua kohonneiden kolesteroliarvojen alentamiseen esimerkiksi ruokavaliomuutoksilla tai lisäämällä liikuntaa.

Tutut keinot: liikunta ja ruokavalio

Lähes kaikki lääkärit suosittelevat kohonneen kolestarolin hoitoon samoja keinoja. 98 prosenttia suosittelee hoidoksi elämäntapamuutoksia, kuten lisää liikuntaa ja ruokavaliomuutoksia.

Kaksi kolmasosaa lääkäreistä suosittelee kasvistanolia tai -sterolia sisältävien elintarvikkeiden lisäämistä osaksi ruokavaliota, mikä on Käypä hoito -suosituksen mukaista kohonneen kolesterolin hoitoa.

Syynä suomalaisten kohoavaan kolesterolitasoon nähtiin elintavat. Yli 50 prosenttia vastaajista katsoi syinä oelvan muuttunut ruokavalio, lihominen, alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta.

Seuraavana listalla oli mediasta saatu väärä ja ristiriitainen tieto, lisääntynyt tyydyttyneiden rasvojen käyttö sekä karppaus ja muut muotidieetit.

Syyt ovat usein päällekkäisiä: ristiriitainen tieto johtaa epäedullisiin ruokavaliomuutoksiin kuten kovia rasvoja suosivaan karppaukseen.

Kyselyssä yli 1300 lääkäriä

Kyselyn on tehnyt Benecol-elintarvikemerkin tutkimusyhtiö Success Clinicillä tammikuussa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisille lääkäreille suunnattu kolesterolikartoitus.

Tutkimuksessa kysyttiin yli 1 300 suomalaiselta lääkäriltä näkemyksiä kohonneesta veren kolesterolipitoisuudesta primaaripreventiossa.

Artikkelin lähde: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194965187014/artikkeli/potilaat+eivat+usko+vaaraan+laakarit+huolissaan+kolesterolinakemyksista.html (Google News)

Tutkimus: Karppaus kiinnosti, koska siitä tuli hyvä olo

Karppaaminen eli vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio puhutti pari vuotta sitten runsaasti. Silti vain seitsemän prosenttia suomalaisista karppasi, kertoo tuore tutkimus.

Karppaus puhutti, mutta ei aktivoinut

Karppaaminen on ollut lähes kaikkien huulilla viimeiset pari vuotta.

Kuitenkin vain seitsemän prosenttia suomalaisista karppasi vuonna 2012.

Tulokset selviävät Suomen Akatemian, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä Aikuisten terveystapatutkimuksesta.

  • Lue Terve Median Hyvinvointibarometrin 2012 -tuloksia karppaamisesta tästä

Oma hyvinvointi motivoi

Moni päätyy viilaamaan ruokavaliotaan tai dieettiään laihtuakseen. Tutkimuksen mukaan yli puolet päätyi karppaamaan hoikemman varren toivossa.

Tiedän viisi henkilöä, jotka kohtuullisella karppaamisella lopettivat jojo-laihdutuksensa – kaikkien elopaino putosi normaaliksi. Sillä on merkitystä. Nimim. Wäsäilijä

– Karppaus tarjosi vastauksen lihavuusepidemiaan, kun moni kertoi laihtuneensa vähentämällä hiilihydraatteja, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen dosentti Piia Jallinoja kertoo Helsingin Lääkäripäivillä.

Hyvin moni korosti yleistä hyvinvointiaan. Luonnollisuus ja nautinnon tärkeys vaikuttivat myös syömiseen.

Sangen hyvä juttu ollut tämä karppaus monen kohdalla. On hyvä, että me ihmisinä ajattelemme omilla aivoillamme ja panostamme omaan ainutlaatuiseen ja arvokkaaseen terveyteemme. Nimim. Eräilijä

Karppaus vastareaktio asiantuntijaohjeille

Joissain tapauksissa vähähiilihydraattinen ruokavalio oli vastareaktio asiantuntijoiden ohjeille.

On se jännä, ettei vieläkään ymmärretä, että jos jotkin suositukset eivät tuo helpotusta suurelle osalle ihmisistä, niin suosituksissa voi itsessään olla jotakin pahasti pielessä. Nimim. MikkoMä

Tulosten mukaan karppaajien elämäntavat ovat vähintään yhtä terveellisiä tai joissain tapauksissa jopa terveellisempiä kuin muiden aikuisten.

Ennakkoluuloista poiketen vain harva kertoi lisänneensä lihan, pekonin ja voin kulutusta. Sen sijaan vihanneksia päätyi lautaselle karpatessa aiempaa enemmän.

  • Lue asiantuntijan vinkit karppaamisen hyödyistä ja haitoista tästä

Karppaamisella hoidetaan tautejakin

Tutkimuksessa karppaamisen suosio perustui hyvinvoinnin lisäämiseen. Helsingin Sanomien verkkosivuilla nousi kuitenkin esiin myös perustelu, josta tutkimuksessa ei raportoitu.

Karppaamisella pyrittiin hoitamaan sairauksia, kuten diabetesta. Näin oli erityisesti silloin, kun koettiin, etteivät alan ammattilaisten vinkit olleet riittäviä.

Moni karppaa myös pitääkseen diabeteksen kurissa. Tästä vaihtoehdosta pitäisi kertoa potilaille, valitettavasti terveydenhuoltojärjestelmämme tarjoaa hoidoksi vain lääkkeitä, lääkkeitä ja lääkkeitä. Itselläni verensokeriarvot ovat pysyneet jo yli seitsemän vuotta terveen tasolla pelkällä karppausruokavaliolla ilman lääkkeitä. Nimim. Vetoketju

Sokeritaudin hoitosuositukset ovat johtaneet puoleen miljoonaan diabeetikkoon eikä loppua näy. Miettikää sitä kun seuraatte maratoonari fågelholmien energiankulutusta sohvalla istuen ja mussutatte ruisleipiänne. Nimim. Polkovnik I grade

Ruokavalio kurin ja nautinnon tasapainoilua

– Muotidieetit ovat usein tasapainottelua työn ja kurin sekä nautinnon ja kulutuksen välillä, dosentti Jallinoja arvioi Lääkäripäivillä.

Kuri korostaa yksilön velvollisuutta pitää huolta itsestään, kun taas ruoka tarjoaa makuja, kulttuuria ja merkityksiä.

Karppausinto onkin hiipunut, mutta kurin ja nautinnon tasapainon tarve pysyy. Nyt puhuttaa 5:2-dieetti, jossa nautiskellaan ruualla viisi päivää ja eletään paastoten kurinalaista elämää loput kaksi päivää.

– Asetelma on vanha ja pysyvä, Jallinoja päättää.

  • Lue myös mielipiteitä jakavasta paleoruokavaliosta tästä

Kommentit on poimittu Helsingin Sanomien verkkokeskustelusta.

Lähteet:

MTV.fi

Helsingin Sanomat

Lue myös:

Karppaamme vähemmän – liikumme enemmän

Ravitsemusterapeutti: Liiallinen terveysinnostus voi ajaa ortoreksiaan

Artikkelin lähde: http://www.terve.fi/ravinto/79796-tutkimus-karppaus-kiinnosti-koska-siita-tuli-hyva-olo (Google News)

Odottavien äitien ruokasuositukset uusiksi – monet syövät väärin: "Hampurilaisia …


Odottava iti terveellisen aterian ress.



Kuva: Comstock

Ruoka-aineita koskevien kieltolistojen aika alkaa olla ohi odottavilta äideiltä. THL:stä kerrotaan, että kieltojen sijaan uusissa valmisteilla olevissa suosituksissa painotetaan entistä enemmän monipuolisen ruokavalion ja ravintoaineiden saannin merkitystä raskausaikana.

– Oikeastaan kieltolistat halutaan kokonaan pois tästä odotusajasta. Ehdottomia kieltoja on nyt maksaruokien suhteen, sanoo THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo.

THL työstää uusia ravintosuosituksia lapsiperheille ensi kesäksi. Vielä keskeneräisissä suosituksissa korostetaan, että odottavien äitien ruokavalio on kokonaisuus.

– Ehkä entistä vahvemmin kaikki ravitsemustutkimukset ovat osoittaneet, että monipuolinen ruokavalio turvaa kaikkein parhaiten äidin ja lapsen terveyden. Ei se, että purkista haettaisiin sitä terveyttä, sanoo Kuusipalo.

Uuteen suositukseen ollaan lisäämässä tosin foolihappolisän käyttösuositus raskautta suunnitteleville ja raskauden ajalle. Suosituksissa huomioidaan myös folaatti, jota on erityisen paljon kasviksissa ja täysjyväviljassa.

Roskaruokaa

Terveydenhoitaja Eija Töytäri on töissä äitiysneuvolassa Haminassa. Hänen mukaansa useimmat odottavat äidit ovat kiinnostuneita ruoka-aineista, joita ei saa käyttää raskauden aikana. Pulmana ovat kuitenkin epäterveelliset ruokatottumukset.

– Ei ole mitään ruokarytmiä, ja sitten se ruoan laatukin on vähän mitä sattuu. Syödään hampurilaisia, ranskanperunoita ja pitsaa.

– Valmisruoat saattavat olla ihan hyviäkin vaihtoehtoja, lisää Töytäri.

Kouvolassa työskentelevällä äitiysneuvolan terveydenhoitaja Kirsi Maunolla on yli 30 vuoden työkokemus. Hänen mukaansa kaikki äidit ole täysin perillä ruokavaliosuosituksista. Erityisesti kasviksia syödään liian vähän.

– Joidenkin perheiden kohdalla ravitsemus on myös raha-asia. Jotkut ruoka-aineet ovat aika kalliita.

– Se on usein monen asian summa, minkä vuoksi se homma ei oikein suju, lisää Mauno.

Karppauksesta vääriä käsityksiä

Kirsi Mauno ei näe, että raskaana olevat suhtautuisivat välinpitämättömästi ravitsemukseen. Sen sijaan ruokatrendit voivat sumentaa hyvän ruokavalion raameja.

– Minä itse ajattelisin, että virheellisiä käsityksiä on enemmän näissä äärilinjauksissa.

Virhekäsityksiä voi aiheuttaa esimerkiksi karppaus. Lisäksi osa äideistä välttelee tai on vähentänyt rasvan käyttöä.

– Sitä rasvahappoa tarvitaan sieltä margariinista tai levitteistä joka tapauksessa. Niitä ei laihduttamisenkaan takia pidä pois jättää.

Maunon mukaan monella äidillä voi olla laihdutus taustalla äitiysneuvolaan tullessa.

– Ei enää raskausaikana ole sellaisia äitejä. En muista, että olisi heitä, jotka tietoisesti laihduttaisivat.

Joskus odottavien äitien paino kuitenkin putoaa raskausaikana, kun ruokavalioita reivataan neuvolassa.

– Se ei ole laihduttamista, vaan se on siitä, että tietyt ravintoasiat menevät kohdalleen, niin keho rupeaa sitten toimimaan, sanoo Kirsi Mauno.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/odottavien_aitien_ruokasuositukset_uusiksi__monet_syovat_vaarin_hampurilaisia_ranskanperunoita_ja_pitsaa/7811119 (Google News)