Puuro on suomalaisten lohturuokaa – kerromme perinneherkun parhaat ominaisuudet

Kielitoimiston sanakirjan mukaan lohturuoassa on kyse ”ruoasta tai makeasta, jonka syömisen tuottavan mielihyvän kokee kohottavan mielialaa”.

Yhdysvaltalainen arvostettu Merriam-Websterin sanakirja puolestaan määrittelee saman termin hiukan eri tavalla. Vapaa suomennos kuuluu: ”ruoka, joka on valmistettu perinteiseen tapaan ja siihen on muodostunut nostalginen tai tunnepitoinen yhteys.”.

Esimerkiksi puuroa voi hyvin kutsua suomalaiseksi lohturuoaksi. Kaikki ovat joskus syöneet puuroa ja se on pysynyt vuosisadasta toiseen olennaisena osana suomalaista ruokaperinnettä. Edes trendidietit, kuten karppaaminen, eivät ole pystyneet horjuttamaan puuron asemaa.

Ei mannapuuroa tarvitse vältellä.

Marjukka Kolehmainen

Puurosta on paljon hyötyä ihmiskeholle, kunhan se on täysjyvää. Täysjyvän kuidut auttavat estämään matala-asteista tulehdusta eli tyypillisesti kroonisia sairauksia, kuten tyypin kaksi diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

– Viljoissa on paljon hyvää, ne ovat meidän tärkein energianlähteemme. Kuidun mukana kulkee paljon vitamiineja ja mineraaleja, kertoo Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen yksiköstä.

Kuitu matkustaa suolistossa pitkän matkan, koska ohutsuoli ei pysty sulattamaan kuituja. Kulkiessaan kuitu samalla ylläpitää suolistossa hyvää bakteeritasapainoa.

Puuro päivässä pitää lääkärin loitolla

Kolehmaisen mukaan ruispuuro on puurojen kuningas, sillä ruis voi estää muun muassa insuliiniresistenssin syntyä. Kaura on toinen hyvä puurovilja, sillä se edesauttaa rasva-aineenvaihduntaa.

Viljatutkija antaa siunauksensa kuitenkin myös vaalean mannapuuron syömiselle.

– Jos puuro tehdään vaikkapa täysjyvämannasta, se on tietysti parempi vaihtoehto. Ei mannapuuroa tarvitse vältellä, kunhan pääasiallisesti syödään täysjyvää, Kolehmainen kertoo.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9313949 (Google News)

Välipalat maistuvat suomalaisille – margariini uudessa nousussa

Karppaus mustasi margariinin mainetta muutama vuosi sitten. Se tuntui myös Unilever Finlandin myynnissä.

”Se oli iso kulutusmuutos. Nyt se on selkeästi tasaantunut, koska kasvipohjaiset tuotteet ovat hyvin vahvasti kasvussa”, toimitusjohtaja Erja Hyrsky kertoo MT:n haastattelussa.

Rasvaliiketoiminta – Suomessa Flora, Becel ja Creme Bonjour – eriytettiin omaksi yhtiökseen kaikissa Unileverin 190 yhtiössä.

Viime viikolla Unilever Finland lanseerasi vegaanisen margariinin nimeltä Flora – kasvien voimalla. ”Se perustuu isoimpiin ruokatrendeihin, helppouteen, hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Kasvipohjainen ruokavalio on kasvussa.”

Unilever laskee, että 60-prosenttisen margariinin hiilijalanjälki on puolet pienempi kuin voissa.

Margariineissa on rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä ja palmuöljyä. Palmuöljyn kestävyydestä tulee Suomessa palautetta.

”Kaikki palmuöljy, jota Euroopassa ostetaan, on RSPO-sertifioitua. Olemme tämän järjestön perustajajäsen, olemme ajaneet voimakkaasti vastuullista palmuöljyä”, viestintäpäällikkö Riitta Jantunen kertoo.

Kestävän palmuöljyn yhdistys RSPO perustettiin 2004.

Työntekijöitä Unilever Finlandilla on 250–300 jäätelötehtaan kausivaihtelusta riippuen. Monella globaalilla yhtiöllä on Suomessa vain myyntiorganisaatio. Unileverillä on markkinointia, myyntiä, asiakaspalvelua, taloushallintoa, it:tä ja henkilöstöpalveluita.

Globaalin yrityksen vahvuus on hyvä näköala ruokatrendeihin. ”Ruokatrendit ja kulutustrendit ovat pienempiä ja tulevat huomattavasti nopeammin kuin ennen”, kertoo Hyrsky.

Kuluttajat haluavat helppoutta. Välipalat maistuvat suomalaisille entistä paremmin. Toinen iso trendi on terveellisyys. Tuotteista on vähennetty suolaa, sokeria ja kaloreita.

Kolmas trendi on vastuullisuus. ”Koska olemme globaali yritys, meillä on iso vastuu”, sanoo Hyrsky.

Hyrskyn mukaan Unilever on onnistunut yhdistämään vastuullisuuden kannattavaan liiketoimintaan. Vastuullisten brändien liikevaihdot kasvavat 30 prosenttia nopeammin kuin muiden, ja ne ovat Unileverille kannattavampia.

Osana vastuullisuutta hiilijalanjälki halutaan kääntää jättiyhtiössä vuonna 2030 plussan puolelle. Raaka-aineiden tuottajia koulutetaan viljelemään ympäristökuormitusta pienentäen. Siitä saa hyvän korvauksen.

Esimerkiksi tomaatit kasvavat Espanjassa auringon alla. Näin säästetään sähköä.

”Olemme asettaneet tavoitteeksi, että 2020 mennessä 100 prosenttia maatalousperäisistä raaka-aineista olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaan viljelty ja hankittu. Nyt olemme 60 prosentissa”, kertoo Hyrsky.

Artikkelin lähde: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/v%C3%A4lipalat-maistuvat-suomalaisille-margariini-uudessa-nousussa-1.164985 (Google News)

Välipalat maistuvat suomalaisille – margariini uudessa nousussa …

Karppaus mustasi margariinin mainetta muutama vuosi sitten. Se tuntui myös Unilever Finlandin myynnissä.

”Se oli iso kulutusmuutos. Nyt se on selkeästi tasaantunut, koska kasvipohjaiset tuotteet ovat hyvin vahvasti kasvussa”, toimitusjohtaja Erja Hyrsky kertoo MT:n haastattelussa.

Rasvaliiketoiminta – Suomessa Flora, Becel ja Creme Bonjour – eriytettiin omaksi yhtiökseen kaikissa Unileverin 190 yhtiössä.

Viime viikolla Unilever Finland lanseerasi vegaanisen margariinin nimeltä Flora – kasvien voimalla. ”Se perustuu isoimpiin ruokatrendeihin, helppouteen, hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Kasvipohjainen ruokavalio on kasvussa.”

Unilever laskee, että 60-prosenttisen margariinin hiilijalanjälki on puolet pienempi kuin voissa.

Margariineissa on rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä ja palmuöljyä. Palmuöljyn kestävyydestä tulee Suomessa palautetta.

”Kaikki palmuöljy, jota Euroopassa ostetaan, on RSPO-sertifioitua. Olemme tämän järjestön perustajajäsen, olemme ajaneet voimakkaasti vastuullista palmuöljyä”, viestintäpäällikkö Riitta Jantunen kertoo.

Kestävän palmuöljyn yhdistys RSPO perustettiin 2004.

Työntekijöitä Unilever Finlandilla on 250–300 jäätelötehtaan kausivaihtelusta riippuen. Monella globaalilla yhtiöllä on Suomessa vain myyntiorganisaatio. Unileverillä on markkinointia, myyntiä, asiakaspalvelua, taloushallintoa, it:tä ja henkilöstöpalveluita.

Globaalin yrityksen vahvuus on hyvä näköala ruokatrendeihin. ”Ruokatrendit ja kulutustrendit ovat pienempiä ja tulevat huomattavasti nopeammin kuin ennen”, kertoo Hyrsky.

Kuluttajat haluavat helppoutta. Välipalat maistuvat suomalaisille entistä paremmin. Toinen iso trendi on terveellisyys. Tuotteista on vähennetty suolaa, sokeria ja kaloreita.

Kolmas trendi on vastuullisuus. ”Koska olemme globaali yritys, meillä on iso vastuu”, sanoo Hyrsky.

Hyrskyn mukaan Unilever on onnistunut yhdistämään vastuullisuuden kannattavaan liiketoimintaan. Vastuullisten brändien liikevaihdot kasvavat 30 prosenttia nopeammin kuin muiden, ja ne ovat Unileverille kannattavampia.

Osana vastuullisuutta hiilijalanjälki halutaan kääntää jättiyhtiössä vuonna 2030 plussan puolelle. Raaka-aineiden tuottajia koulutetaan viljelemään ympäristökuormitusta pienentäen. Siitä saa hyvän korvauksen.

Esimerkiksi tomaatit kasvavat Espanjassa auringon alla. Näin säästetään sähköä.

”Olemme asettaneet tavoitteeksi, että 2020 mennessä 100 prosenttia maatalousperäisistä raaka-aineista olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaan viljelty ja hankittu. Nyt olemme 60 prosentissa”, kertoo Hyrsky.

Artikkelin lähde: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/v%C3%A4lipalat-maistuvat-suomalaisille-margariini-uudessa-nousussa-1.164985 (Google News)

Lihankorvikkeet tulossa lounasravintoloihin – Huippukokki: Trendejä tulee ja menee

Kauppojen hyllyiltä jonotetaan tällä hetkellä nyhtökauraa. Suomalaisesta ruokainnovaatiosta on kohistu jo jonkin aikaa ja sen rinnalle on tullut muitakin lihaa korvaavia proteiinivalmisteita. Härkäpavuista, soijasta tai herneistä valmistettuja tuotteita on tullut tiheään tahtiin.

Esimerkiksi Valio lanseerasi maidosta valmistetun proteiinituotteen, jonka kolminkertainen menekki on yllättynyt yhtiön. Yhtiö harkitseekin vastaavien tuotteiden kehittämistä kuluttajille.

Ravintoloiden listoille nämä tuotteet eivät ole vielä voimallisemmin päätyneet.

Ravintolakoulu Perhon ensimmäisen vuoden kokkiopiskelija Reko Canth olisi valmis ottamaan härkikset sun muut laajempaan käyttöön.


Ensimmäisen vuoden kokkiopiskelija Reko Canth.Yle

– Nämä on niin hyvin tehtyjä ja lähellä sitä oikeaa tuotetta, että jos on allergiaa, vegaania tai vastaavaa, niin kyllä käyttäisin ehdottomasti, Reko Canth sanoo.

Ympärillä häärii parikymmentä saman syksyllä aloittaneen ylioppilaskurssin opiskelijaa. Työn alla on jauheliharuokia; sipuli- ja pannupihvejä muun muassa. Koulutuksessa ei ainakaan vielä ole käytetty lihan korvikkeita.

– Toistaiseksi ei olla täällä saatu käsiin mitään niistä, mutta kotona olen käyttänyt vaikka kuinka paljon Härkistä ja nyhtökauraa, Reko Canth kertoo.

Kokkikoulun perusasiat lähtevät kuitenkin enemmän puhtaiden raaka-aineiden käyttötaidoista kuin valmiiksi käsitellyistä elintarvikkeista.

Kyllä näkisin, että sinne lounaspuolelle ja henkilöstöravintolasektorille ehkä nyt ensisijaisesti alkuvaiheessa ainakin.

Mervi Vilén-Peltoniemi, lehtori, ravintolakoulu Perho

Perhon lehtori Mervi Vilén-Peltoniemi miettii, mihin uutuudet voisivat päätyä.

– Kyllä näkisin, että sinne lounaspuolelle ja henkilöstöravintolasektorille ehkä nyt ensisijaisesti alkuvaiheessa ainakin, arvelee opettaja.

Hienompiin ravintoloihin hän ei usko härkäpapuvalmisteiden päätyvän vaikka muuten päättelee niiden tulleen jäädäkseen.

– Kun haetaan varsinaiselle lihalle proteiinikorviketta tai korvaavaa tuotetta, niin kyllä ne tulevat pysyäkseen ihan varmasti, Mervi Vilén-Peltoniemi arvioi.

Maan suurin ravintolaketju lisää kasvisruokia

Monen suomalaisen lounas- tai taukopaikka löytyy nykyään ABC-ketjun huoltamoravintoloista.


ABC-ketju lisää kasvisvaihtoehtoja.Toni Pitkänen / Yle

Valtateiden varsilla myydään vuodessa 10 miljoonaa ruoka-annosta ja ketjun yksiköiden ruokalista on sama joka yksikössä. Noutopöydän antimet vaihtelevat, mutta salaattia pitää olla tarjolla.

Kehitysjohtaja Antti Erikivi kertoo tulevasta lisäyksestä ketjun à la carte -listalle.

Kristallipalloa ei ole, mutta uskon, että puhutaan pysyvämmästä trendistä.

Antti Erikivi, ABC-ketjun kehitysjohtaja

– Jokaisessa yksikössämme tarjotaan tällaista kvinoahärkäpavusta tehtyä kasvispihviä. Lisäksi kaikkiin hampurilaisiimme voi vaihtaa täysin vegaanisen soijapihvin, eli selkeästi kasvava trendi, mihin mekin kuluttajien pyynnöstä vastaamme, sanoo Antti Erikivi.

Kasvispihvin kvinoa tulee Boliviasta ja härkäpapu Ranska-Belgia-Hollanti-alueelta. Kotimaista raaka-ainetta ei tällä hetkellä riitä vastaaviin tuotteisiin. Kehitysjohtaja uskoo kuitenkin siirtymän kasvisruokaan olevan pysyvämpi trendi kuin karppauksen.

– Kristallipalloa ei ole, mutta uskon, että puhutaan pysyvämmästä trendistä kuin ehkä karppaaminen tai gluteenittoman ruuan syöminen, jos siihen ei ole fysiologista tarvetta. Uskon, että on pysyvämpi muutos kyseessä.

Erikiven näkemys on, että lihansyönti ei katoa, vaan rinnalle tulee vain enemmän kasvisruokaa syöviä.

Ruoan pitää aina maistua hyvältä

Samaa mieltä on kokki Aki Wahlman. Hänen yrityksensä kehittää elintarviketeollisuuden tuotteita ja suhtautuminen uusiin raaka-aineisiin on mutkattomampi.

– Ravitsemussuositukset muuttuivat ja punaisen lihan syöntiä vähennettiin. Tilalle otettiin kalaa kaksi kertaa viikossa ja kasvisten osuutta kasvatettiin. Nämä kaikki vaikuttaa yhdessä siihen. Ihmiset haluavat nykyään syödä kevyemmin.

Jos on aidosti lihan korvike, niin sen pitää olla aidosti myös hyvänmakuinen.

Aki Wahlman, kokki

Wahlman on kokeillut sienivalmiste Quornia, ruotsalaista Oumphia ja muita vaihtoehtoisia proteiinilähteitä ruoissaan.

– Jos on aidosti lihan korvike, niin sen pitää olla aidosti myös hyvänmakuinen. Pitää tietää, mitä se on. Se ei saa olla teollista tunnistamatonta raaka-ainetta, joka sisältää tätä, tota ja sitä, pohtii Aki Wahlman.


Kokki Aki Wahlman.YLE / Sami Tammi

Jos kaura-, herne- tai härkäpaputuote ei miellytä, se tuskin päätyy montaa kertaa kuluttajan lautaselle. Wahlman näkee positiivisena ruoan eettisyyden miettimisen mutta sanoo suomalaisten usein vierastavan eri elintarvikkeita kuten soijaa. Esimerkiksi pakasteita kuluttajat eivät suosi kuten muualla maailmassa, koska kuvitellaan pakastamisen olevan viimeinen keinon ruoan säilömiseen.

– Pakaste on kokin näkökulmasta aina parempi, koska siihen ei ole tarvinnut laittaa mitään säilöntäaineita ja muita emulgointiaaineita. Se on periaatteessa puhtaampaa ruokaa, mitä myydään hyllystä pitkällä säilyvyydellä, turkulainen kokki sanoo.

Markkinoille tulleiden uusien kasvispohjaisten proteiinilähteiden yleistymisen esteenä koulu- ja lounasruokailuun Wahlman arvioi olevan niiden kalliin hinnan. Kouluruoka ei saa maksaa kuin tietyn summan ja noutopöytien hinnat on myös painettu alas.

– Suurin kasvu näille kaikille vaihtoehdoille ei tule kasvisruokailijoiden määrän lisäyksestä vaan siitä, että sekaravinnon syöjät haluavat vaihtelua ruokavalioonsa, Aki Wahlman otaksuu.

Kokeilunhalua muillakin

Tamperelaisen Ravintola C:n keittiömestari Ilkka Isotalo on valmis kokeilemaan

Olen kuullut monia hyviä palautteita, nyhtiksestä, mutta myös sora-ääniä.

Ilkka Isotalo, keittiömestari, ravintola C

uusia kasvisvalmisteita ja miettii, että niistä voisi olla apua maailman ruokapulaankin. Pieni epäilys kuitenkin kuultaa Isotalon vastauksissa.

– Nyhtökaura on pääasiallisesti vettä. Tuote on siis jäänyt hivenen ihmettelyn varaan, että mitä se on. Tuotetta pitäisi ehdottomasti testata. Olen kuullut monia hyviä palautteita nyhtiksestä, mutta myös soraääniä, Ilkka Isotalo pohtii.


Katuruokaan uudet tuotteet on jo hyväksytty.Reaktor

Tamperelaiskokki aikoo kokeilla kotioloissa uusia tuotteita heti, kun inspiraatio iskee ja tuotteita on tarjolla. Ravintolan listoille niillä kuitenkaan ei liene asiaa kuin ehkä kasvisannoksiin.

– Fine dining -puolella on tarkoitus tehdä ja opetella tekemään asioita mahdollisimman paljon itse, joten vaikka tuotteet olisivatkin hyviä, niin niitä ei käytettäisi, kuten ei käytetä valmista pekoniakaan, sanoo Ilkka Isotalo.

Ei asiaa Michelin-tähti ravintolaan

Helsinkiläinen Olo on suomalainen huippuravintola, joka on ansainnut myös arvostetun Michelin-tähden osaamisestaan. Kokki Pekka Terävä on yksi Olon maineen luojista, hän sanoo makujen maailman syntyvän puhtaista raaka-aineista, ei korvaavista proteiinivalmisteista.


Kokki Pekka Terävä Olon keittiössä.Yle

– En jaksa uskoa, että tänne tulee. Me luotamme kuitenkin siihen, että teemme ne omat proteiinin korvikkeet alusta lähtien siitä, mitä tuottajat tuovat meille sen hetken parhaimpana hetkenä. Me luomme sitten niistä ne omat versiot, sanoo huippukokki.

Terävä toivoo uusista innovaatioista kuitenkin apua Suomen kehnoon elintarvikevientiin.

Olo hankkii raaka-aineensa suoraan tuottajilta ja annosten valmistus on käsityötä. Keittiössä häärii monta tekijää yhtä aikaa.

Pekka Terävä vertaa Michelin-ravintolan olemusta formulamaailmaan. Jonkun pitää luoda, kehittää ja testata tuotteet ennen kuin ne joskus päätyvät kaikkien kuluttajien saataville. Terävä on varovainen arvioidessaan kaura- ja härkäpapuvalmisteiden elinkaarta.

– Jos olisi ennustaja, niin voisin sanoa, mutta kyllä tämä kuvastaa aikakautta, että ihmiset ovat omaa ruokailuansa kohtaan niin sekaisin. Trendejä tulee ja menee. En valitettavasti osaa sanoa, ovatko pitkäikäisiä, toteaa Pekka Terävä.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9224696 (Google News)

Leipomo ihmettelee ilmiötä Ylellä: "Se oli ehkä kaikista nopein tuulahdus, mitä trendeissä on koettu"



Leipomoilla ei usein ole paljon aikaa reagoida asiakkaiden toiveisiin, sillä ruokapuolella trendit tulevat ja menevät nopeasti, kertoo Yle.

Esimerkiksi karppaaminen nousi suosituksi villityksesi muutama vuosi sitten, mutta karppaamisen suosio ei kuitenkaan kestänyt.

Tätä muistelee myös Porin Leipä -yritys, jossa vähähiilihydraattisten karppausleipien pala yhtiön liikevaihdosta notkahti pikaisesti kuudesta prosentista nollaan.

”Se oli ehkä kaikista nopein tuulahdus, mitä trendeissä on koettu. Buumi loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Karppausleipiä valmistettiin muutaman kuukauden ajan vuoden 2013 syksyllä alkaneen buumin aikana, mutta tällä hetkellä meillä ei niitä enää ole”, kertoo Porin Leivän toimitusjohtaja Timo Valli.

Valli kertoo, että yhtiössä on opittu nyt, että tuotekehityksessä täytyy olla ketterä kun uusia trendejä nousee esiin.

Tällä hetkellä asiakkaita kiinnostaa leivissään kasvikset ja proteiini.


”); } else {
var adCU = 15982;
document.write(””); }

Artikkelin lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/leipomo-ihmettelee-ilmiota-ylella-se-oli-ehka-kaikista-nopein-tuulahdus-mita-trendeissa-on-koettu-6582605 (Google News)

Miksi kasviksen pitää näyttää lihalta? – kerro mielipiteesi ruokatrendeistä

Jo pitempään kauppojen hyllyillä ovat vallanneet pinta-alaa erilaiset proteiinituotteet, juomat ja patukat, mutta aimo harppaus lihankorvikemarkkinoilla otettiin eteenpäin viime keväänä, kun markkinoille tuli suomalainen innovaatio, runsasproteiininen kauratuote nyhtökaura.

Tänä syksynä nyhtökaura on saanut rinnalleen ja kilpailijoikseen Härkiksen ja Mifun. Härkis on kasviperäinen vastine jauhelihalle ja Mifu maitoproteiinista valmistettu paistettava lihankorvike. Uutuusruoka-aineet ovat saaneet ainakin ensialkuun hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa.

Valion Seinäjoen tehtaan valmistaman maitorakeen menestys yllätti siinä määrin, että tuotanto ei alkuun riittänyt vastaamaan kysyntään. Kauhavalla härkäpavusta valmistettu Härkis on puolestaan vaatinut kahdenkymmenen uuden työntekijän palkkaamisen tuotannon käynnistämiseen ja tuoteen saatavuuden turvaamiseen.

Voidaan puhua trendistä, mutta mistä tässä trendissä oikein on kysymys? Kuluttamista tutkiva professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta sanoo, että kasvisravinnon viimeaikainen trendistyminen ja valtavirtaistuminen ilmentää kestävän kuluttamisen megatrendiä.

Osallistu keskusteluun

Mistä tässä trendissä oikein on kysymys?

Oletko jo ehtinyt kokeilla uusia tuotteita? Yllätyitkö positiivisesti vai negatiivisesti? Miksi kasvikset eivät voi näyttää kasviksilta ja liha lihalta? Tuleeko uusista villityksistä pysyviä aineksia ruokapöytään?

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/miksi_kasviksen_pitaa_nayttaa_lihalta__kerro_mielipiteesi_ruokatrendeista/9152663 (Google News)

Gluteenittomasta tuli hittiruokaa – suosio hurjassa kasvussa

Gluteenittomien elintarvikkeiden kysyntä on hurjassa nousussa. Päivittäistavarakaupassa gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut tänä vuonna tammi–elokuussa jopa parikymmentä prosenttia tuoteryhmästä riippuen, kerrotaan sekä SOK:sta että Ruokakeskosta.

– Myös viime vuonna gluteenittomien tuotteiden myynnin kehitys oli samaa luokkaa, valikoimajohtaja Katja Tapio SOK:sta kertoo.

S-ryhmässä kovimmat kasvuluvut, 40 prosenttia, ovat lyöneet gluteeniton pasta ja tummat gluteenittomat ruokaleivät.

Tapion mukaan gluteenittomasta on tullut uusi trendiruokavalio.

– Ihmiset etsivät hyvinvointia, ja moni sellainenkin, joka ei sairasta keliakiaa, on löytänyt gluteenittomista tuotteista sopivia vaihtoehtoja, hän arvioi.

– Myös teollisuus on ajan hermolla. Vaihtoehtoja tulee lisää.

Ostopäällikkö Tiina-Liisa Nirhola Ruokakesko Oy:stä kertoo, että gluteenittomaksi merkittyjen tuotteiden myynti on kehittynyt 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana, ja suunnilleen saman verran joka vuosi lisää jo 11 vuoden ajan.

– Gluteenittoman leivän myynti on kasvanut tänä vuonna 18,5 prosenttia ja viime vuonna 17 prosenttia.

Ruokakeskon valikoimissa on tuhansia tuotteita ja lisää tulee koko ajan. Myynnin euromäärissä gluteenittomat tuotteet ovat jo ohittaneet kotipaistotuotteet.

Ruokakesko pyrkii laskemaan gluteenittomien tuotteiden hintaa nykyistä alemmaksi muun muassa tuotekehityksellä yhteistyössä teollisuuden kanssa.

– Tavoitteena on päästä lähemmäksi hintatasoa, joka on vastaavilla gluteenittomilla tuotteilla.

K-kaupoista gluteenittomia leipätuotteita ostavat erityisesti 35–64-vuotiaat yksinasujat ja lapsiperheet.

Nirholan arvion mukaan gluteenittomien tuotteiden menekin kasvua selittää kaksi asiaa: toinen on se, että keliakiaa diagnosoidaan yhä enemmän ja toinen se, että gluteenittomasta ruokavaliosta on tullut trendi, samaan tapaan kuin karppaus pari vuotta sitten.

Hurjista kasvuluvuista huolimatta gluteeniton tuote on edelleen marginaalissa. Esimerkiksi Ruokakeskolla gluteenittomien leipien osuus on noin 3,5 prosenttia kaikesta leivän myynnistä tänä vuonna. SOK:lla gluteenittomien tuotteiden osuus tuoteryhmän kokonaismyynnistä vaihtelee tuoteryhmittäin vajaasta 1:stä 4 prosenttiin.

Muotitrendistä puhuu myös ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopiston kampukselta.

Schwabin mukaan ilmiössä on myös riskinsä. Jos gluteenitonta dieettiä ryhtyy kokeilemaan ilman, että asiaa on omalta kohdalta tutkittu, voi pimentoon jäädä joku sairaus, johon pitäisi saada hoitoa.

Schwab suositteleekin, että kukaan ei aloittaisi gluteenitonta ruokavaliota omin päin.

– Keliakiavasta-aineiden tutkiminen on vähimmäisvaatimus. On hyvä tietää, onko keliaakikko vai ei, vaikka gluteeniton ruokavalio helpottaisikin oireita.

– Ääritapauksessa hoitamatta jää ongelma, joka vaatisi hoitoa. On tulehduksellisia suolistosairauksia ja on kasvaimia. Tosin suurimmalla osalla on kyse niin sanotusta toiminnallisesta vatsavaivasta.

Lisäksi, jos vaihtaa ruokavalion omin päin gluteenittomaan, on riski, että ravitsemuksellinen laatu heikkenee.

Schwabin mukaan parempi olisi edetä niin, että jos esimerkiksi ruisleipä ärsyttää vatsaa, voi kokeilla ruista vaikkapa puuron muodossa.

– Jos ruisleipä aiheuttaa ongelmia, siitä voidaan helposti vetää johtopäätös, että gluteeni ei käy. Mutta niin ei pidä tehdä, vaan kokeilla viljaa jossain toisessa muodossa.

Tuoreet leipomukset ovat monen vatsalle ongelmallisia, mutta päivän tai parin vanhana, pakastimessa tai paahtimessa käytettynä niitä voikin syödä.

Tietolaatikko

On arvioitu, että noin kaksi prosenttia suomalaisista on keliaakikkoja, joiden sairautta hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Heistä noin puolet on löytymättä. Tämä merkitsee noin 54 000 ihmistä, jotka sairastavat keliakiaa ja saman verran on niitä, jotka sairastavat tietämättään.

Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus. Sen ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Ihokeliakiassa voidaan alkuun tarvita lisänä myös lääkehoitoa.

Gluteenittomissa leivissä on usein liian vähän kuitua. Myös vähäsuolaisia vaihtoehtoja on tavallista leipää vähemmän. Keliakiadiagnoosin saaneille annetaan ravitsemusneuvontaa siitä miten pitää huolta kuidun riittävästä määrästä.

Lähde: Keliakialiitto ja Ursula Schwab

Artikkelin lähde: http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Gluteenittomasta-tuli-hittiruokaa-suosio-hurjassa-kasvussa/837615 (Google News)

Leipomot reagoivat trendeihin: "Karppaus meni ohi vauhdilla, proteiini tuli jäädäkseen"


Leipiä.

Kuva: Pasi Takkunen/Yle

Leipomoilla on hyvin vähän aikaa reagoida asiakkaiden toiveisiin. Ne saattavat muuttua vauhdilla uuden trendin villitseminä. Muutama vuosi sitten koettu karppausbuumi on tästä hyvä esimerkki. Vähähiilihydraattisten karppausleipien osuus Porin Leivän liikevaihdosta putosi hetkessä kuudesta prosentista nollaan.

– Se oli ehkä kaikista nopein tuulahdus, mitä trendeissä on koettu. Buumi loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Karppausleipiä valmistettiin muutaman kuukauden ajan vuoden 2013 syksyllä alkaneen buumin aikana, mutta tällä hetkellä meillä ei niitä enää ole, kertoo Porin Leivän toimitusjohtaja Timo Valli.

Silloin leipomolle jäi aikaa reagoida tuotteiden kysyntään vain muutama kuukausi. Normaalisti tuotekehittelyyn käytetään jopa nelinkertainen aika.

– Kun se tehdään perusteellisesti ja tuotetta testataan tehdasmittakaavassa, menee työhön helposti vuosi. Olemme kuitenkin oppineet, että tuotekehityksessä vaaditaan ketteryyttä, kun trendejä tulee vastaan, Valli toteaa.

Terveellisyys, maku ja tuoreus samassa paketissa

Tällä hetkellä asiakkaat haluavat leipiinsä kasviksia ja proteiinia. Tuorein trendi ei perustu yksittäiseen ilmiöön, vaan on Timo Vallin arvion mukaan pysyvämpää laatua.

– Proteiinin määrä tulee nousemaan useiden tutkimusten mukaan kuluttajien ravinnossa 17 prosenttiin. Käsitykseni mukaan se pysyy mukana myös leivässä. Esimerkiksi valikoimassamme jo vuoden ollut härkäpapuleipä myy edelleen hyvin. Myös muut leipomot ovat onnistuneet proteiinileipien kanssa.

Toinen asiakkaiden suosikki on porkkanaperunaleipä. Porin Leipä panostaakin nyt erilaisiin kasvisleipiin.

– Kuluttajat ovat määrätietoisia ja vaativat terveellisyyttä, makua ja tuoreutta. Sellaiset leivät, jotka ovat näitä kaikkia, tulevat pysymään markkinoilla.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/leipomot_reagoivat_trendeihin_karppaus_meni_ohi_vauhdilla_proteiini_tuli_jaadakseen/9163567 (Google News)

Inhimillinen tekijä: Onko pakko laihduttaa?

TV1 keskiviikkona 21.9.2016 klo 22.00 – 22.50, uusinta lauantaina 24.9. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Miksi minun oikeastaan pitäisi laihtua? Miksi ei riitä, että pidän terveydestäni huolta?

Miksi pilaisin elämäni jatkuvilla ja ikuisilla laihdutuskuureilla? Voisinko käyttää energiani johonkin oikeasti hyödylliseen?

Näihin kysymyksiin Raisa Omaheimo ja Saara Särmä havahtuivat vuosia sitten. He päättivät lopettaa laihduttamisen. Sen jälkeen he ovat olleet paljon onnellisempia.

Pippa Laukka laihdutti aikoinaan liikaakin. Tyytymättömyys itseensä sairastutti hänet anoreksiaan ja sen jälkeen bulimiaan.

Vasta pitkä ja intensiivinen terapia on opettanut häntä hyväksymään itsensä. Nyt hänellä ei enää ole tarvetta muokata kehoaan kelvatakseen itselleen tai muille.

Laihduttamisen kierre

Teatterintekijä Raisa Omaheimo herätti keskustelua naisten paineista saavuttaa tietty ihannepaino jo viime talvena, kun hän esitti helsinkiläisessä Teatteri Takomossa käsikirjoittamaansa omakohtaista monologia nimeltä Läski.

Tänä syksynä hänellä on suuren suosion saaneesta monologista lisäesityksiä Teatteri Telakassa Tampereella sekä Tehdasteatterissa Turussa.

Läski-monologissaan Raisa kertoo kamppailustaan ylipainonsa tuoman häpeän ja itseinhon kanssa. Syöminen oli hänelle keino yrittää hallita ahdistusta. Tästä taas seurasi ylikiloja ja jatkuvaa laihduttamispainetta. Tutuiksi tulivat kaalisoppadieetit, karppaaminen ja sairaaladieetit.

”Dieeteissä on se vika, että eivät ne opeta normaalia suhtautumista ruokaan. Niissä istutaan nälässä ja odotetaan seuraavaa annosta. Sitten kun vahingossa syö leipäpalan, sitä ajattelee, että no pieleen meni ja niin sitä marssitaan saman tien pizzalle. Kieltojen ja sääntöjen hallitsemasta arjesta tulee repsahdusten ja entistä tiukempien yritysten välistä kierrettä”, Raisa kuvailee.

”Kaikki normaalius oli kaukana syömisestäni. En edes tiennyt, mitä on normaali syöminen. Siinä kierteessä on turha tulla sanomaan ylipainoiselle, että lisää kasviksia lautaselle, niin johan laihdut. Jos ylipaino olisi pelkästä tiedosta kiinni, kukaan ei olisi Suomessa lihava. Kyse on paljon monimutkaisemmasta psyykkisestä ongelmasta.”

Julmat ihmiset

Ympäristö suhtautui ylipainoiseen naiseen negatiivisesti ja halveksivasti.

”Kadulla jotkut miehet saattoivat tulla sanomaan päin naamaa, että häivy ruma läski. Ikään kuin heitä olisi kovasti häirinnyt, että kadulta vei tilaa nainen, joka ei ole suostunut perinteiseen hoikkuutta korostavaan kauneusihanteeseen”, Raisa sanoo.

Lopulta Raisa meni terapiaan ja alkoi vihdoin tunnistaa syömisellään peittämiä tunteitaan. Terapiassa hän myös opetteli säännöllistä ruokarytmiä ja oikeita ruokamääriä. Paino alkoi tippua itsestään ja tippuu edelleen.

”Painolla ei kuitenkaan ole minulle enää merkitystä. Merkitystä on sillä, että minulla on elämässäni rakkautta, ystäviä ja ihmisiä, jotka muistuttavat minua siitä, miten kaunis olen. On sääli, että ennen ajattelin kaiken tämän kuuluvan minulle vasta sitten, kun olen laihtunut. Höpöhöpö, ne voivat kuulua minulle juuri nyt.”

Oikeus olla omankokoinen

Tutkija ja feministi Saara Särmä muistelee aloittaneensa laihdutusprojektit jo nuorena tyttönä. Äidin malli jatkuvasta laihduttamisesta vaikutti häneenkin. Hän on kokeillut kaikki mahdolliset dieetit ja Raisan kuvailema repsahdusten ja uudelleen yrittämisten kierre on hänellekin tuttu.

”Noin seitsemän vuotta sitten tälle tielle tuli stoppi. Tutustuin amerikkalaisiin läskiaktivistien blogeihin, joissa korostettiin jokaisen oikeutta olla sen kokoinen kuin haluaa. Niissä myös puhutaan health at every size -ajattelusta eli että terveyttä voi olla jokaisessa koossa”, Saara sanoo.

”Liikaa julkisuudessa korostetaan lihavuuden ja sairauksien välistä yhteyttä. Se ei ole automaattinen yhteys. On olemassa terveitä lihavia. Läskiaktivistit eivät kannusta ihmisiä lihomaan, vaan hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat ja elämään terveys edellä, ei kamppailemaan tietyn kilomäärän saavuttamiseksi.”

Kun Saara päätti lopettaa laihduttamisen, häneltä vapautui suunnattomasti henkistä energiaa.

”Omiin kiloihinsa tuijottaminen kääntää katseen muutenkin sisäänpäin, sen sijaan että sitä aukenisi maailmalle. Olen nyt muun muassa saanut väitöskirjan aikaiseksi ja minulla on energiaa kaikenlaiseen feministiseen vaikuttamistyöhön.”

Onko lihavuus häiriötila?

Saaran ja Raisan mielestä lihavuus näkyy julkisessa keskustelussa liikaa jonkinlaisena häiriötilana, josta ihmisen on välttämätöntä päästä eroon. Ihmisille myydään tyytymätöntä oloa ja sen jälkeen heille myydään siihen ”ratkaisuja” eli laihdutustuotteita.

Saara sanoo, että ihmisellä on myös oikeus olla liikkumaton lihava, jolla on sairauksia. Kysymykseen, onko ihmisellä oikeus maksattaa oman ylipainonsa aiheuttamat sairauskulut yhteiskunnalla, hän vastaa:

”Onko jääkiekkoilijalla oikeus pelata jääkiekkoa, murtaa jalkansa ja saada siihen hoitoa? Lähtisin niinkin radikaalilta kuulostavasta väitteestä kuin että kaikilla ihmisillä on ihmisoikeus.”

Täydelliset naiset

Urheilulääkäri Pippa Laukka sairastui nuorena tyttönä ensin anoreksiaan, joka sitten opiskeluaikoina muuttui bulimiaksi. Kaiken takana oli kelpaamattomuuden tunne ja itsensä vertailu esimerkiksi elokuvien täydellisiin naisiin.

”Vertailu sai pontta, kun nuorena lähdin vaihto-oppilaaksi Kaliforniaan. Pelkäsin amerikkalaisia elokuvia nähtyäni, etten kelpaa sinne. Aloin laihduttaa ja kun palatessani Suomeen sain kovasti kehuja ulkonäöstäni, se vain kiihdytti laihduttamista”, Pippa kertoo.

Pippa painoi alimmillaan 40 kiloa ja joutui sairaalahoitoon. Suhde syömiseen ei kuitenkaan parantunut sairaalassa, vaan opiskeluaikoina Pippa alkoi hallita ahdistuksensa tunnetta ahmimiskohtauksilla.

”Olin aikatauluttanut ahmimisen ihan lukujärjestykseen. Syöminen vei kaikki rahani ja lopulta voimani.

Kukaan ei tiennyt, että menevä ja sosiaalisesti vilkas Pippa vietti säännöllisesti aikaa yksin vessassa oksentamassa.

Tunteiden tunnistaminen

”Opiskelin lääkäriksi ja se havahdutti, kun näin kuvia revenneistä vatsalaukuista. Aloin ymmärtää, että bulimia on hengenvaarallista ja että nyt on valittava henki tai elämä. Hakeuduin hoitoon. Ei ollut helppoa tulla kaapista ulos ja kertoa, että minulla on elämässäni iso ongelma.

Pippa kävi läpi seitsemän vuotta kestäneen terapiajakson, jonka aikana asiat alkoivat selvitä.

”Isoin anti terapiassa oli se, että opin tunnistaman tunteitani. Ei ollut enää vain yhtä isoa ahdistusta, vaan siitä möykystä aloin erottaa surua, pettymystä, huolta ja niin edelleen. Nyt olen tasapainossa itseni kanssa, enkä halua muuttaa enää itseäni. Tunnen päässeeni syömishäiriöistä eroon. ”

”Joskus kun kuulen jonkun sanovan, ettei syömishäiriöstä voi koskaan päästä täysin eroon, mietin, onkohan tämä ihminen käynyt terapiassa asian takia. Yksistään niistä voikin olla vaikeaa päästä eroon. Pitää hakea apua ja tehdä itsensä kanssa kovaa työtä, että ongelman selättää.

Laihduttaminen – valtavaa bisnestä

Inhimillisen tekijän keskustelussa Raisa, Saara ja Pippa miettivät, mistä naisia kuristavat hoikkuusnormit oikein tulevat keskuuteemme. Ne eivät tule vain naistenlehtien sivuilta laihdutusohjeiden muodossa ja hoikkien mallien kuvista, vaan kyseessä on puhtaasti bisnes.

Moni erilaisiin laihdutustuotteisiin ja laihduttamiseen keskittyä firma kaatuisi, jos naiset olisivat tyytyväisiä itseensä ja keskittyisivät muihin asioihin kuin kehonsa muokkaamiseen.

”Media syöttää meille laihdutusviestiä ja tässä syynä ovat tosiaan kaupalliset intressit. Me sitten vaan uskotaan ja toistetaan median viestiä. Ja edelleen on niin, että naisen ylipaino on paheksuttavampaa kuin miehen ylipaino. Edelleen nainen on miehisen katseen kohteena, eikä saisi viedä tilaa sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään. Naisten on vaikeaa sanoutua irti näistä kulttuurisista paineista, koska kasvamme niiden sisällä”, Saara sanoo.

”Meille syötetään myös ajatusta siitä, että lihava ei voisi olla itseensä tyytyväinen ja onnellinen. Elokuvissa on hyvin harvoin päähenkilönä itseensä tyytyväinen ylipainoinen nainen, vaan useimmiten lihavat esitetään harhaisina hikoilevina hulluina ja tai muuten onnettomina.”

Saara on havainnu, että lihavuuteen liittyvät lehtijutut ovat ”ennen olin koossa 54 ja onneton, nyt laihdutin ja olen onnellinen” -tarinoita. ”Ikään kuin pelkästään laihduttamalla saavuttaisit tasapainon, saisit paremman parisuhteen ja paremman äitisuhteen. Eivät ne todelliset ongelmat laihduttamalla katoa.”

Hoikkuuden harha

Pippa haluaisi, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän terveyden kokonaisvaltaisuudesta.

”Nyt skannataan ihminen päästä varpaisiin ja kuvitellaan, että pelkästään ulkonäöstä voidaan päätellä jotain ihmisen terveydentilasta. Eivät kaikki lihavat kuitenkaan ole sairaita eivätkä laihat terveitä eivätkä lihaksikkaat ole välttämättä hyväkuntoisia.”

Pipan mukaan ihmisen terveyteen liittyy niin paljon muita tekijöitä kuin paino ja ulkoiset asiat.

”Hoikkuuteen myös liitetään virheellisesti se mielikuva, että ihminen olisi hoikkuutensa ansiosta työssään jotenkin automaattisesti tehokkaampi ja tuottavampi kuin ylipainoinen. Tämä yleinen mielikuva on saanut myös miehet muokkaamaan kehoaan. Kuntodoping on valitettavan yleinen ilmiö miehillä, kun halutaan liian nopeasti näyttäviä tuloksia.”

Illan vieraat ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkien äitien pitäisi näyttää tyttärilleen mallia itsensä hyväksymisestä. Omia vatsamakkaroita ei saa huokaillen puristella lapsen nähden eikä laihduttamisesta puhua.

”Itse katselen itseäni peilistä ja kehun itseäni spontaanisti. Olen oppinut, että vaikka puhuisin kuinka kauniisti tyttärelleni, mutta kohtelisin itseäni huonosti, niin se teko on aina sanoja vahvempi viesti. Siksi haluan, että lapsenikin näkee, miten nautin elämästä, herkuttelusta ja liikkumisesta ja kaikesta mitä elämällä on tarjota. Siitä hänkin voi rakentaa omaa itsetuntoaan”, sanoo Raisa.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/inhimillinen-tekija-onko-pakko-laihduttaa-0 (Google News)

Leipomot reagoivat trendeihin: "Karppaus meni ohi vauhdilla … – Yle


Leipiä.

Kuva: Pasi Takkunen/Yle

Leipomoilla on hyvin vähän aikaa reagoida asiakkaiden toiveisiin. Ne saattavat muuttua vauhdilla uuden trendin villitseminä. Muutama vuosi sitten koettu karppausbuumi on tästä hyvä esimerkki. Vähähiilihydraattisten karppausleipien osuus Porin Leivän liikevaihdosta putosi hetkessä kuudesta prosentista nollaan.

– Se oli ehkä kaikista nopein tuulahdus, mitä trendeissä on koettu. Buumi loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Karppausleipiä valmistettiin muutaman kuukauden ajan vuoden 2013 syksyllä alkaneen buumin aikana, mutta tällä hetkellä meillä ei niitä enää ole, kertoo Porin Leivän toimitusjohtaja Timo Valli.

Silloin leipomolle jäi aikaa reagoida tuotteiden kysyntään vain muutama kuukausi. Normaalisti tuotekehittelyyn käytetään jopa nelinkertainen aika.

– Kun se tehdään perusteellisesti ja tuotetta testataan tehdasmittakaavassa, menee työhön helposti vuosi. Olemme kuitenkin oppineet, että tuotekehityksessä vaaditaan ketteryyttä, kun trendejä tulee vastaan, Valli toteaa.

Terveellisyys, maku ja tuoreus samassa paketissa

Tällä hetkellä asiakkaat haluavat leipiinsä kasviksia ja proteiinia. Tuorein trendi ei perustu yksittäiseen ilmiöön, vaan on Timo Vallin arvion mukaan pysyvämpää laatua.

– Proteiinin määrä tulee nousemaan useiden tutkimusten mukaan kuluttajien ravinnossa 17 prosenttiin. Käsitykseni mukaan se pysyy mukana myös leivässä. Esimerkiksi valikoimassamme jo vuoden ollut härkäpapuleipä myy edelleen hyvin. Myös muut leipomot ovat onnistuneet proteiinileipien kanssa.

Toinen asiakkaiden suosikki on porkkanaperunaleipä. Porin Leipä panostaakin nyt erilaisiin kasvisleipiin.

– Kuluttajat ovat määrätietoisia ja vaativat terveellisyyttä, makua ja tuoreutta. Sellaiset leivät, jotka ovat näitä kaikkia, tulevat pysymään markkinoilla.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/leipomot_reagoivat_trendeihin_karppaus_meni_ohi_vauhdilla_proteiini_tuli_jaadakseen/9163567 (Google News)