Hauki on hyvä kala! Mummon reseptit nousussa taas

Mummon reseptit tuunattuna ovat tämän hetken ruokatrendi niin Suomessa kuin maailmallakin.

Vuoden alussa perustetun Food Camp Finlandin toimitusjohtaja Riikka Kannas kertoo, että tätä nykyä huippukeittiöt käyttävät jo välillä unohtuneita valmistusmenetelmiä ja raaka-aineita reseptiikassaan.

Kannas poimii suomalaisittain esimerkeiksi hauen, karitsan ja kaalin.

Karppaus on Kannaksen mielestä jo mennyttä muotia, sillä etenkin itse leivottu leipä kohoaa jälleen menestyksekkäästi. Esimerkiksi helsinkiläisessä Michelin-tähden ravintolassa, Olossa, ravintolan oma vaalea hapanleipä tarjoillaan kuusenkerkkävoin kera.

Tapahtumia, catering-palveluja ja ruoka-alan koulutusta järjestävä Food Camp Finland tuo perinteisiä raaka-aineita esille Salon Rikalanmäen Perinnepäivillä 22.–24. huhtikuuta.

Onko hauki Suomen upein kala? kysyy tapahtuma ja valmistaa perinteistä ruokaa nykyaikaisella otteella. Mukana alan taitajista ovat keittiömestarit Pekka Terävä, Mikko Kaukonen, Sami Tallberg ja Eero Vottonen.

Rikalanmäen päivien teemoina lauantaista sunnuntaihin ovat muun muassa perinnerakentaminen, puutarhat ja maisemanhoito.

Food Camp Finland yhdistää huippuruuan osaksi kulttuuritapahtumia myös Mäntän Serlachius-museossa 25.–28. elokuuta sekä Helsingin Design viikolla 8–10. syyskuuta.

Makustele täältä keittiömestari Mikko Kaukosen resepti, joka yhdistää perinteet nykyaikaan: Vuorokauden uunissa hautunut karitsa saa kaveriksi timjamiöljyä ja valkoviini-voikastiketta.

Lue myös:

Miksei kala kiinnosta? Miksei kalan alkuperä kiinnosta? Byrokratiakin lyö kapuloita kotimaisen kalankasvatuksen rattaisiin.

Artikkelin lähde: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/hauki-on-hyv%C3%A4-kala-mummon-reseptit-nousussa-taas-1.143732 (Google News)

Milloin terveellisestä ruoasta tuli uskon asia?

Harva sunnuntailiikkuja uhoaa voittavansa Usain Boltin juoksussa, mutta ravitsemustieteiden saralla monikin maallikko uskoo tietävänsä asioiden oikea laidan paremmin kuin vuosikaudet MM-tasolla otelleet tutkijat. Miten tässä näin kävi?

Ruoasta puhutaan paljon, kiivaasti ja samalla yhä ristiriitaisemmin. Aiemmin ravitsemuskeskustelussa ääneen pääsivät yksinomaan tutkijat tutkimustietoineen ja tilastoineen, mutta viime vuosina äänessä ovat olleet yhä enemmän ja kuuluvammin tavalliset – valveutuneet – maallikot. Ruoan maailmassa vastakkain ovat nyt tiede ja oma kokemus.

37-asteinen kokemus ohittaa kylmän tiedon

Karppaus, paleoruokavalio ja superfoodit ovat sosiaalisen median aikakauden lapsia. Kun kansainväliset ruokatrendit leviävät verkossa ennennäkemättömällä vauhdilla, syöminen yksilöllistyy ja ihmiset löytävät netistä vahvistusta omille ajatuksilleen ja samaistuvat uudenlaisiin yhteisöihin.

– Myös perinteisessä mediassa on nyt vahvoilla se, joka vetoaa yksilölliseen ja omakohtaiseen kokemusmaailmaan, kiteyttää Janne Huovila, joka väitteli ravitsemusymmärryksen yksilöllistymisestä viime lauantaina Helsingin yliopistossa.

Huovilan mukaan julkisessa ravitsemusajattelussa on siirrytty uuteen aikakauteen. Yksilö ei enää olekaan kansansairauksien ennaltaehkäisyyn tähtäävän valituksen kohde, vaan toimija, joka perustelee valintojaan omakohtaisilla kokemuksilla ja tässä ja nyt koetulla hyvinvoinnilla.

Esimerkiksi karppauskeskustelu ja sen yhteiskunnalliset seuraukset, kuten voin käytön lisääntyminen, ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kenellä yhteiskunnassa on valta määritellä käsityksiä terveellisestä syömisestä.

Jokaiselle löytyy oma tapa syödä terveellisesti?

Ravitsemussuositukset henkivät aikaa, jolloin terveysinstituutioilla oli yksinoikeus tietoon. Nyt jokaisesta on tullut oman elämänsä täysverinen ravitsemusasiantuntija. Enää ei tarvita viranomaista kertomaan, mitä saa tai pitää syödä, sillä oman kropan kuunteleminen on se juttu ja jokainen voi löytää oman tapansa syödä terveellisesti.

Voisiko tässä olla oikeasti jotain perää?


Tuoreen israelilaistutkimuksen mukaan eri ihmisten elimistöt tosiaan reagoivat samoihin ruokiin hyvinkin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 800 koehenkilöä, jotka viikon ajan mittasivat verensokeriaan viiden minuutin välein ja kirjasivat tarkasti ylös kaikki syömisensä, nukkumisensa ja liikkumisensa.

Tutkimuksessa paljastui, että yksilöiden välillä on isoja eroja siinä, miten suuri muutos verensokerissa tapahtuu aterian jälkeen – silloinkin, kun tutkittaville tarjottiin tismalleen sama ateria. Tutkijoiden mukaan tämä tieto vahvistaa, että kaikille sopivaa ravitsemussuositusta on mahdotonta laatia.

Onko siis aika hylätä yleiset ravitsemussuositukset?

Sairastummeko ravitsemussuositusten takia?

Siinä missä maailmalla tähytään terveellisen ruokavalion mallia juuri Pohjoismaista, meillä sitä kyseenalaistetaan voimalla.

Aiemmin tänä keväänä julkaistiin dokumenttielokuva, jossa personal trainer Tomi Kokko teki mainoslauseiden mukaan ”rohkean ihmiskokeen” eli söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Kuukauden ruokakokeilun jälkeen päähenkilö voi huonommin kuin aiemmin ja oli lihonnut 6 kiloa.

Kokeilu herätti paljon huomiota ja on erinomainen esimerkki tämän hetkisestä ravitsemuskeskustelusta.

– Vaikka Tomi Kokko olisi syönyt prikulleen suositusten mukaisesti, hänen kokeensa ei siltikään riittäisi kumoamaan suosituksia – eikä sen kummemmin todistamaan niitä oikeiksi. Ja juuri se on asian ydin. Suosituksia ei perusteta yksittäisten ihmisten kokemuksiin vaan tieteelliseen näyttöön, kirjoittaa Jussi Riekki blogissaan. Artikkeli on otsikoitu: Kokemustarinat eivät korvaa tiedettä.

– Fakta kuitenkin on, että suomalaiset eivät sairastu ravitsemussuositusten takia. Vain aniharva noudattaa suosituksia, ja nimenomaan se on ongelma. Yhdeksästä ravitsemussuosituksesta miehet saavuttavat keskimäärin 3 ja naiset 3,8 suositusta. Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä käyttää vain joka viides miehistä ja naisista. Se on ongelma, ja se tiedetään, koska asiaa on tutkittu, Riekki painottaa.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/20/milloin-terveellisesta-ruoasta-tuli-uskon-asia (Google News)

Personal trainer Timo Haikarainen ohjeistaa laihduttajia: fysiologiaa ei voi huijata!

14 vuotta ja yli 20 000 face-to-face tuntia personal trainerina. Näillä lihaksilla kaikkia läskimyytinmurtajia opastaa Timo Haikarainen:

Onpa hienoa huomata, että mukaan on tullut näin suuri joukko hyvin monipuolisen taustan omaavia ihmisiä. Kiitos teille –on suuri ilo ja kunnia olla mukana tässä projektissa!

Käsittelen painonhallintaa ja painonpudotusta sekä niihin liittyvää harjoittelu- ja ruokailupuolta hieman tavoitteellisemmasta näkökulmasta ja kenties enemmän fysiologisin kuin psykologisin viitekehyksin. Tarkoitukseni on lähinnä avata tiettyjä mekanistisempia periaatteita ja tuoda esiin sitä laajaa kirjoa, jonka tämä alue pitää sisällään. Nämä lähtökohdat palvelevat parhaiten 1-ryhmää #LMM1, mutta soveltaa saavat toki muutkin.

Oma taustani sisältää 14 vuotta ja yli 20 000 face-to-face tuntia personal trainingia ja valmennustyötä erittäin monipuolisen asiakasjoukon kanssa –ammattiurheilijoista erittäin tavoitteellisten kuntoliikkujien kautta elämäntapamuutoksia hissun kissun aloitteleviin ihmisiin.

Tässä matkalla on tullut hyvin selväksi toisaalta taustalla oleva fysiologia ja toisaalta tarvittavien ja tilanteeseen sopivien lähestymistapojen suuren suuri monipuolisuus.

Energiavaje on saavutettava tavalla tai toisella.― Liikuntaguru Timo Haikarainen

Painonhallinta ja painonpudotus ovat monimutkainen yhtälö – mukana on puhtaan fysiologian lisäksi pitkä lista mentaalipuolen asioita. Aihetta ei siis voi käsitellä täysin mekanistisesti. Silti tietyt fysiologiset seikat on huomioitava ja niiden tulee toteutua, jos tavoitteena on pudottaa painoa. Olen usein sanonut, että fysiologiaa ei voi huijata. Keskeinen ”mekanistinen” periaate painonpudotuksessa on energiatasapaino –tai oikeastaan energiavaje. Käsittelen ensin sitä.

Energiatasapainon periaate

Ilman energiavajetta ihminen ei käytännössä voi saavuttaa ns. negatiivista rasvatasapainoa, eli tilaa, jossa kehon rasvan kokonaismäärä vähenee. Siksi energiavaje on saavutettava tavalla tai toisella.

Pääkeinot tähän ovat näennäisen yksinkertaiset: Syö vähemmän (energiamäärän suhteen, usein ruuan painomäärä voi lopulta jopa nousta) ja liiku enemmän.

Tapa toteuttaa näitä vaihtelee ja tulee vaihdella suuresti yksilön ominaisuuksien, ajankäyttömahdollisuuksien ja liikuntamieltymysten mukaan.

Energiatasapainon järkeenkäyvästä periaatteesta huolimatta törmään liian usein siihen, että ihmiset pohtivat, saisiko vaikkapa karppaus, maidoton ruokavalio, gluteeniton ruokavalio tai 5/2- dieetti heidät laihtumaan. Mikään näistä ei kuitenkaan pudota painoa, ellei se johda siihen, että energiatasapaino muuttuu negatiiviseksi.

Yhtenä päivänä viikossa ei voi syödä mitä vaan

Omaa energiankulutustaan ja –saantiaan voi arvioida itse esimerkiksi useiden nettipohjaisten ruokapäiväkirjaohjelmien avulla.

Varsinaiseen ”työkalupakkiin” negatiivisen energiatasapainon saavuttamisessa pureudun myöhemmissä kirjoituksissa syvemmin, mutta mainitsen tässä sen, että hyvin monilla painoilleen ”jämähtäneillä” asiakkaillani energiavaje ei toteudu pitkässä juoksussa. Mukana on esimerkiksi hyvin kitsaita päiviä ja sitten erittäin riittoisia ruokailupäiviä. Eräs esimerkki on yllättävän yleinen toteamus: ”Yhtenä päivän viikossa voi syödä mitä vaan”.

Vaikkapa maltilliseen, 0,25-0,5 kg viikossa painonpudotukseen tähtäävä tarvitsee viikossa 1750-3500 kcal energiavajeen. Jos hän syö kerran viikossa ”mitä vaan”, varsinkin haarukan alaraami täyttyy yllättävän näppärästi, eikä painossa tapahdu mitään muutosta. Parempi siis pyrkiä tasaiseen laadukkaaseen syömiseen.

Toteutuuko energiavaje kohdallasi? Sitä kannattaa tavoitteellisessa tekemisessä seurata jollain tavalla. Eräs keskeinen mittari on usein kiistelty vaaka. Lukemien tulisi osoittaa alaspäin. Tässä seurantamuodossa on hyvä muistaa se, että paino sahaa aina. Se sahaa joko ylöspäin (energiansaanti suurempi kuin kulutus), paikallaan (energiansaanti vastaa kulutusta) tai alaspäin (kulutus suurempi kuin energiansaanti). Siksi vaa’alla ei kannata rampata yhtenään, eikä varsinkaan stressailla päivittäisistä vaihteluista. Pidemmän aikavälin trendi ratkaisee.

Tulokset eivät valehtele

Jos teet liikuntasuunnitelmaasi radikaaleja muutoksia, eli lähinnä lisäät tehokasta voimaharjoittelua, voi kehon rasvamäärä vähentyä, vaikka painosi ei tippuisi lainkaan. Siksi vyötärön ympäryksen seuraaminen on eräs keskeinen tapa havainnoida muutoksia – erityisesti jos mukana on tehokasta voimaharjoittelua. Muutokset saattavat silloin olla ääripäissään yllättäviä.

Asiakaskansioistani löytyy vuosien varrelta useita esimerkkejä, joissa vyötärön ympärys on kaventunut yli 10 cm ennen merkittäviä muutoksia painossa. Tässä myös linkki blogikirjoitukseeni aiheesta: http://th-valmennus.blogspot.fi/2015/12/luukku-23-paino-junnaa-paikallaan-lue.html

Vyötärönympäryksen seuraaminen on eräs keskeinen tapa havainnoida muutoksia.― Liikuntaguru Timo Haikarainen

Nämä keinot ovat keskeisiä ryhmälle 1. Jos erilainen seuranta ja ruuvin kiristäminen kohti systemaattista tekemistä aiheuttaa ahdistusta voimaantumisen ja hyvän fiiliksen sijaan, sitä kannattaa välttää. Jos joku olisi keksinyt yhden ainoan jokaiselle sopivan ja takuulla toimivan tavan tehdä muutoksia elämäntapoihin, ei niiden muuttamisessa olisi mitään ongelmaa kenelläkään.

Omaa fiilistä kannattaa seurata –tarkempi tekeminen sopii joillekin meistä erittäin hyvin, toisille ei lainkaan.

Millainen oli Jennyn ja Timon ensisessio punttiksella? Millaiset ovat Jennyn alkuajatukset? Katso video:

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/05/personal-trainer-timo-haikarainen-ohjeistaa-laihduttajia-fysiologiaa-ei-voi (Google News)

Liikuntagurumme Timo Haikarainen ohjeistaa: fysiologiaa ei voi huijata!

14 vuotta ja yli 20 000 face-to-face tuntia personal trainerina. Näillä lihaksilla meitä elämänmuutokseen opastaa kuntoasiantuntijamme Timo Haikarainen:

Onpa hienoa huomata, että mukaan on tullut näin suuri joukko hyvin monipuolisen taustan omaavia ihmisiä. Kiitos teille –on suuri ilo ja kunnia olla mukana tässä projektissa!

Käsittelen painonhallintaa ja painonpudotusta sekä niihin liittyvää harjoittelu- ja ruokailupuolta hieman tavoitteellisemmasta näkökulmasta ja kenties enemmän fysiologisin kuin psykologisin viitekehyksin. Tarkoitukseni on lähinnä avata tiettyjä mekanistisempia periaatteita ja tuoda esiin sitä laajaa kirjoa, jonka tämä alue pitää sisällään. Nämä lähtökohdat palvelevat parhaiten 1-ryhmää #LMM1, mutta soveltaa saavat toki muutkin.

Oma taustani sisältää 14 vuotta ja yli 20 000 face-to-face tuntia personal trainingia ja valmennustyötä erittäin monipuolisen asiakasjoukon kanssa –ammattiurheilijoista erittäin tavoitteellisten kuntoliikkujien kautta elämäntapamuutoksia hissun kissun aloitteleviin ihmisiin.

Tässä matkalla on tullut hyvin selväksi toisaalta taustalla oleva fysiologia ja toisaalta tarvittavien ja tilanteeseen sopivien lähestymistapojen suuren suuri monipuolisuus.

Energiavaje on saavutettava tavalla tai toisella.― Liikuntaguru Timo Haikarainen

Painonhallinta ja painonpudotus ovat monimutkainen yhtälö – mukana on puhtaan fysiologian lisäksi pitkä lista mentaalipuolen asioita. Aihetta ei siis voi käsitellä täysin mekanistisesti. Silti tietyt fysiologiset seikat on huomioitava ja niiden tulee toteutua, jos tavoitteena on pudottaa painoa. Olen usein sanonut, että fysiologiaa ei voi huijata. Keskeinen ”mekanistinen” periaate painonpudotuksessa on energiatasapaino –tai oikeastaan energiavaje. Käsittelen ensin sitä.

Energiatasapainon periaate

Ilman energiavajetta ihminen ei käytännössä voi saavuttaa ns. negatiivista rasvatasapainoa, eli tilaa, jossa kehon rasvan kokonaismäärä vähenee. Siksi energiavaje on saavutettava tavalla tai toisella.

Pääkeinot tähän ovat näennäisen yksinkertaiset: Syö vähemmän (energiamäärän suhteen, usein ruuan painomäärä voi lopulta jopa nousta) ja liiku enemmän.

Tapa toteuttaa näitä vaihtelee ja tulee vaihdella suuresti yksilön ominaisuuksien, ajankäyttömahdollisuuksien ja liikuntamieltymysten mukaan.

Energiatasapainon järkeenkäyvästä periaatteesta huolimatta törmään liian usein siihen, että ihmiset pohtivat, saisiko vaikkapa karppaus, maidoton ruokavalio, gluteeniton ruokavalio tai 5/2- dieetti heidät laihtumaan. Mikään näistä ei kuitenkaan pudota painoa, ellei se johda siihen, että energiatasapaino muuttuu negatiiviseksi.

Yhtenä päivänä viikossa ei voi syödä mitä vaan

Omaa energiankulutustaan ja –saantiaan voi arvioida itse esimerkiksi useiden nettipohjaisten ruokapäiväkirjaohjelmien avulla.

Varsinaiseen ”työkalupakkiin” negatiivisen energiatasapainon saavuttamisessa pureudun myöhemmissä kirjoituksissa syvemmin, mutta mainitsen tässä sen, että hyvin monilla painoilleen ”jämähtäneillä” asiakkaillani energiavaje ei toteudu pitkässä juoksussa. Mukana on esimerkiksi hyvin kitsaita päiviä ja sitten erittäin riittoisia ruokailupäiviä. Eräs esimerkki on yllättävän yleinen toteamus: ”Yhtenä päivän viikossa voi syödä mitä vaan”.

Vaikkapa maltilliseen, 0,25-0,5 kg viikossa painonpudotukseen tähtäävä tarvitsee viikossa 1750-3500 kcal energiavajeen. Jos hän syö kerran viikossa ”mitä vaan”, varsinkin haarukan alaraami täyttyy yllättävän näppärästi, eikä painossa tapahdu mitään muutosta. Parempi siis pyrkiä tasaiseen laadukkaaseen syömiseen.

Toteutuuko energiavaje kohdallasi? Sitä kannattaa tavoitteellisessa tekemisessä seurata jollain tavalla. Eräs keskeinen mittari on usein kiistelty vaaka. Lukemien tulisi osoittaa alaspäin. Tässä seurantamuodossa on hyvä muistaa se, että paino sahaa aina. Se sahaa joko ylöspäin (energiansaanti suurempi kuin kulutus), paikallaan (energiansaanti vastaa kulutusta) tai alaspäin (kulutus suurempi kuin energiansaanti). Siksi vaa’alla ei kannata rampata yhtenään, eikä varsinkaan stressailla päivittäisistä vaihteluista. Pidemmän aikavälin trendi ratkaisee.

Tulokset eivät valehtele

Jos teet liikuntasuunnitelmaasi radikaaleja muutoksia, eli lähinnä lisäät tehokasta voimaharjoittelua, voi kehon rasvamäärä vähentyä, vaikka painosi ei tippuisi lainkaan. Siksi vyötärön ympäryksen seuraaminen on eräs keskeinen tapa havainnoida muutoksia – erityisesti jos mukana on tehokasta voimaharjoittelua. Muutokset saattavat silloin olla ääripäissään yllättäviä.

Asiakaskansioistani löytyy vuosien varrelta useita esimerkkejä, joissa vyötärön ympärys on kaventunut yli 10 cm ennen merkittäviä muutoksia painossa. Tässä myös linkki blogikirjoitukseeni aiheesta: http://th-valmennus.blogspot.fi/2015/12/luukku-23-paino-junnaa-paikallaan-lue.html

Vyötärönympäryksen seuraaminen on eräs keskeinen tapa havainnoida muutoksia.― Liikuntaguru Timo Haikarainen

Nämä keinot ovat keskeisiä ryhmälle 1. Jos erilainen seuranta ja ruuvin kiristäminen kohti systemaattista tekemistä aiheuttaa ahdistusta voimaantumisen ja hyvän fiiliksen sijaan, sitä kannattaa välttää. Jos joku olisi keksinyt yhden ainoan jokaiselle sopivan ja takuulla toimivan tavan tehdä muutoksia elämäntapoihin, ei niiden muuttamisessa olisi mitään ongelmaa kenelläkään.

Omaa fiilistä kannattaa seurata –tarkempi tekeminen sopii joillekin meistä erittäin hyvin, toisille ei lainkaan.

Millainen oli Jennyn ja Timon ensisessio punttiksella? Millaiset ovat Jennyn alkuajatukset? Katso video:

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/05/liikuntagurumme-timo-haikarainen-ohjeistaa-fysiologiaa-ei-voi-huijata (Google News)

Karppausvillitys auttoi munayritystä: liikevaihto viisinkertaistui

Kananmunien kulutus on kasvanut jo pitkään. Euralainen Satamuna viisinkertaisti liikevaihtonsa vuosikymmenessä.

Kananmunien kulutus on Suomessa kasvanut jo kahdeksana peräkkäisenä vuotena. Tästä kasvusta on napannut sievoisen siivun Euran Panelian kylässä sijaitseva Satamuna.

”Kananmunien kulutuksen nousu lähti karppausvillityksestä. Sittemmin karppaus on mennyt ohi, mutta kananmunien kulutus on jäänyt aiempaa korkeammalle tasolle”, sanoo Satamunan toimitusjohtaja Toni Haavisto.

”Ihmiset ovat oivaltaneet, että kananmunan ravintosisältö verrattuna sen kilohintaan on hyvä.”

Haavistojen perheyritys Euran Panelian kylässä on onnistunut kasvattamaan pakkausmääriään roimasti. Satamuna perustettiin vuonna 2005. Kun vuonna 2006 liikevaihto oli runsaat kaksi miljoonaa euroa, viime vuonna se oli jo 10 miljoonaa euroa.

”Tuotanto on kasvanut joka vuosi. Kasvua saa olla, mutta se ei ole itse tarkoitus.”

Vuosituhannen vaihteessa Haaviston perheen munia myytiin Nakkilan Pyssykankaan talouskaupassa. Sen jälkeen Satamunan tuotteet ovat levittäytyneet koko Suomeen.

”Niitä on myynnissä kaikilla päivittäistavarakaupan liikkeillä. Pakkaamme myös kaupan omia merkkejä. Suurkeittiöille menee valmiiksi keitettyjä ja kuorittuja munia. Myös uusia jalosteita on tulossa”, Haavisto kertoo.

Osa Satamunan tuotteista myydään ulkomaille. Esimerkiksi alkuvuonna joka neljäs muna lähti vientiin.

”Päämarkkinat ovat Ruotsi ja Tanska.”

Panelian pakkaamon läpi kulkee päivittäin noin puoli miljoonaa kananmunaa.

Pakkauslinja on pitkälti automatisoitu, joten koko yrityksessä työskentelee vain noin kymmenen henkilöä kahden omistajan lisäksi. Tällä väellä myydään, pakataan ja lähetetään kymmenen miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa ja sen lisäksi tuotetaan omissa kanaloissa noin neljäsosa pakkaamon tarvitsemista munista. Loput munat tulevat yhtiön noin 30 sopimustuottajalta.

”Pakkausmäärämme vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen pakkausvolyymista.”

Haaviston mukaan alan kilpailu on kiristynyt viime aikoina.

”Tanskalaiset ovat tulleet mukaan suomalaisiin yrityksiin. Olemme reagoineet siihen tehostamalla tuotantoa. Viime vuonna valmistunut laajennus kaksinkertaisti tilat ja energiatehokkuus parani. Tilojen ja pakkaamon välisessä liikenteessä satsasimme kierrätettäviin ja pestäviin muovikennoihin.”

Asuinpaikka: Harjavalta

Ikä: 36 vuotta

Millä ja missä luet MT:tä?

”Töissä. Tykkään lukea ihan paperilehteä.”

Mitä teet luetulle lehdelle?

”Annan seuraavalle.”

Parasta ja parannettavaa MT:ssä?

”Omaa alaa koskevat jutut ovat parasta. Pidän siitä, että lehti on iso. En tykkää tabloidikokoisista lehdistä.”

Artikkelin lähde: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/karppausvillitys-auttoi-munayrityst%C3%A4-liikevaihto-viisinkertaistui-1.141770 (Google News)

Paasto on kropalle hetken kevennys – varo pääsiäisen energiapommeja




Kuva: Yle

Paasto ei ole juuri tällä hetkellä muodissa, tuumii ravitsemusterapeutti Sirpa Pääkkönen.

– Jossain vaiheessa tuntui, että paasto oli suositumpi kuin nykyään. Vähemmän olen siitä kuullut nykyään puhuttavan, vaikka varmasti monet edelleen paastoavat.

Monet hakevat erilaisilla kevytpaastoilla samoin kuin tiukemmilla mehupaastoilla painonpudotusta, terveysvaikutuksia ja hyvinvointia. Pääsiäisen yhteyteen kuuluvat eri uskontokuntien paastosuositukset. Ruokavaliota kevennetään ja tiettyjä ruoka-aineita, kuten liha, jätetään pois.

Tämän jälkeen siirrytään pääsiäisherkkujen äärelle, joista lammas ja esimerkiksi rasvaiset pasha ja suklaa eivät ole helposti sulavia ruokia.

Lyhytaikaisesta paastosta ei toki ole terveelle ihmiselle haittaakaan.

– Sirpa Pääkkönen

– Jos on ollut kevyellä, esimerkiksi lihattomalla paastolla, voi siirtyä aika tavalla suoraviivaisesti normaaliin ruokavalioon. Mutta tietysti jos lihan määrä on äkkiä suuri, voi tulla vatsavaivoja ja huonoa, tukalaa oloa, Kainuun sote -kuntayhtymässä työskentelevä Pääkkönen kuvailee.

Tiukasta mehupaastosta kiinteään ruokaan on siirryttävä hidastellen.

– Parin viikon tiukkaa paastoa ei suositellakaan. Mutta jos sellaisen on tehnyt, tulee kiinteään ruokaan siirtyä hiljalleen viikon, kahden ajan,Pääkkönen ohjeistaa.

Paaston hyveet ovat hetken huuma

Kuten esimerkiksi vaatemuodissa, myös ruokarintamalla vanhat jutut nousevat aika ajoin muotiin ja unohtuvat taas hetkeksi. Ravitsemusterapeutti Pääkkösen mielestä paasto ei juuri nyt ole erityisesti esillä.

– Välillähän meillä oli karppausbuumi, jossa vältettiin hiilihydraatteja ja ajateltiin painonhallintaa. Käytännössä karppaus oli samanlainen ilmiö kuin paasto. Kehossa tapahtuu samoja asioita, Pääkkönen kuvailee.

Jos on ollut kevyellä, esimerkiksi lihattomalla paastolla, voi siirtyä aika tavalla suoraviivaisesti normaaliin ruokavalioon.

– Sirpa Pääkkönen

– Ihmisen kehossa ei tapahdu suurempia muutoksia kevyesti paastotessa, sillä energiansaanti ja aineenvaihdunta pelaavat normaalisti. Mutta tiukassa paastossa, jossa esimerkiksi hiilihydraatit puuttuvat, glykogeenivarastot tyhjentyvät maksasta muutamassa päivässä.

Paastossa elimistö alkaa käyttää omia lihaksia ja rasvavarastoja energian lähteeksi.

– Kun paasto jatkuu, aivot oppivat käyttämään ketoaineita, jotka ovat rasvojen hapettumisen lopputuote. Tällä tavoin lihakset ja rasvakudos säästyvät osittain, ja elimistö sietää paastoa pidemään. Mutta lopulta hiljalleen myös rasvakudokset ja lihaksisto hupenevat.





Kuva:
Yle / Kati Ronkainen

Pääkkösen mukaan paastolla ei ole todettu tieteellisissä tutkimuksissa pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Lyhytaikainen paasto voi alentaa verenpainetta ja kaunistaa rasva-arvoja, mutta arvot palautuvat paaston jälkeen.

– Lyhytaikaisesta paastosta ei toki ole terveelle ihmiselle haittaakaan.

Pääkkönen ei myöskään täysin tuomitse viime vuosina muodissa piipahtanutta pätkäpaastoamista, jossa esimerkiksi kaksi päivää viikosta syödään hyvin kevyesti.

– Se voi olla terveelle ihmiselle toimiva keino vaikkapa laihduttamisessa. Toki usein on niin, että jos pari päivää on kevyemmällä syönnillä, se helposti korvataan niin sanottuina normaalin ruokailun päivinä.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/paasto_on_kropalle_hetken_kevennys__varo_paasiaisen_energiapommeja/8762709 (Google News)

Asiantuntijat: Tiedustelulaki heikentäisi merkittävästi perusoikeussuojaa




Kuva: Yle

 

Verkkotiedustelulain valmistelu törmää kovista poliittisista paineista huolimatta perustuslakiin. Presidentin ja poliittisen johdon hoputtama laki vaatii poikkeuksellista muutosta perustuslain yksityisyyden suojaan, sanovat oikeusministeriön tänään kuulemat asiantuntijat.

Tiedustelulakia valmistellaan kolmessa ministeriössä kovien poliittisten paineiden saattelemana. Asiantuntijoiden mukaan perusoikeussuojaa ollaan nyt heikentämässä merkittävästi.

– Kyllä sen näkee tietenkin, että poliittinen paine vaikuttaa kohtuullisen kovalta.Tämä merkitsisi hyvin poikkeuksellista muutosta meidän perustuslakiin. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen, kun meillä merkittävästi lähdetään heikentämään perusoikeussuojaa,Tampereen yliopiston apulaisprofessori Juha Lavapuro sanoo.

Lakihanke on törmäämässä siis yhteen perusoikeuksien pyhimmistä eli yksityisen viestin suojaan. Nykyinen laki antaa poliisille esimerkiksi telekuunteluun valtuudet. Tällöin on jo olemassa epäilty henkilö ja rikos. Suomeen voimakkaasti ajettu verkkovalvonta puolestaan seuloisi luottamuksellisen tietoliikenteen dataa, jotta sieltä loppupeleissä löytyisi mahdollisesti rikosta valmisteleva ihminen. Tätä toimintaa on myös kutsuttu massavalvonnaksi.

– Kun nyt halutaan ainakin suojelupoliisille sellaisia tiedonhankintavaltuuksia, jossa ei ole vielä tehty sitä rikosta, niin siihen perustuslaki ei taivu, Lavapuro sanoo.

Vaatimukset kiihtyneet

Vaatimus nopeasta tiedustelulain valmistumisesta kiihtyi Ranskan terrori-iskujen jälkeen. Suojelupoliisi painotti, että Suomen tiedustelulla on ”merkittäviä puutteita verrattuna oikeastaan kaikkiin” länsimaihin, koska verkkovalvontaoikeudet  puuttuvat.

Eurooppalaisen yliopistollisen instituutin professori Martin Scheinin on harmistunut, koska esitysten laatijoita eivät hänen mukaansa tosiseikat tunnu kiinostavan ollenkaan.

– Meillä on tutkittua tietoa muun muassa  Surveille-nimisestä tutkimushankkeesta, jota itse johdin.

Scheininin mukaan tutkimus osoitti, että elektroninen massavalvonta ei tuota turvallisuushyötyjä.

– Se yksinkertaisesti tuottaa liian paljon taustamelua, jotta sen avulla voitaisiin todella löytää ne kiinnostavat kohteet. Paljon parempia tuloksia saadaan aikaan suunnatulla valvonnalla, joka käyttää hyväkseen perinteisiä tiedustelumenetelmiä mukaan lukien soluttautuminen, henkilötiedustelu ja hyvin rajatusti singnaalitiedustelu eli vaikkapa oikeuden päätöksellä tapahtuva puhelinkuuntelu.

“Valvonnan seuraukset näkyivät Ranskassa”

Scheininin mukaan massavalvontaan on menty monessa maassa ja sen valitettavat seuraukset näkyivät esimerkiksi Pariisissa.

– Nämä tekijät olivat viranomaisten tiedossa. He eivät käyttäneet salaustekniikoita vaan avointa viestintää. Yksinkertaisesti Belgian ja Ranskan tiedusteluviranomaisilla oli liian paljon seurannan kohteena olleita ihmisiä eivätkä he pystyneet melun seasta valitsemaan, keitä oikeasti pitäisi kohdella riskinä. 

Tiedustelulakikiistan ytimessä on siis käytännössä kysymys siitä, voidaanko perusoikeuksia kaventaa, jos lain avulla parannettaisiin kansalaisten turvallisuutta. Ministeriöiden lainvalmistelu jatkuu pitkälle ensi vuoteen.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_tiedustelulaki_heikentaisi_merkittavasti_perusoikeussuojaa/8484644 (Google News)

Terveellisyystrendi jyrää pikaruuassa – lörtsy ja pizza paineissa




Kuva: Tiina Eronen ja Olli Kokkola tekevät hampurilaiskauppaa.


Savonlinna

Ennen vanhaan nakkikioski oli kirjaimellisesti juuri ja vain sitä. Sinappia sentään sai. Ketjuravintolat sikseen, mutta nyt nakkarit ovat grillejä ja valikoimat runsaat. Mutta makkara jyrää vieläkin. Savonlinnalaisessa grillissä selviää, että asiakkaat pitävät kiinni perinteistä.

– Lihapiirakkaa ja Suomi-makkaraa menee eniten ja makkaraperunat ovat suosittuja. Kurkkusalaatti käy kasviksesta, kertoo savonlinnalainen grilliyrittäjä Tiina Eronen.

Grillin asiakkaista on valtaosa kovaa työtätekeviä miehiä, jotka kaipaavat lounaalla runsaasti energiaa loppupäivän tarpeisiin. Ja maitoa palan painimeksi. Naisasiakkaille maistuu yleensä täyslihahampurilainen pillimehun tai limonadin kera.

– Joskus harvoin kysytään kanahampurilaisia. Hampurilaisia oli myös ruisleivällä, mutta menekki jäi pieneksi. Kun karppaaminen oli muotia, meiltä kysyttiin kokolihapihvejä ja kananmunaa. Se on tosi kevyttä, kun puristetun naudanlihapihvin rasvakin jää pannulle, melkein dieettiruokaa, Tiina Eronen myhäilee.

Rekkamies ja salaatti

Tiina Erosen asiakkaista Olli Kokkola on kuorma-automies. Keskellä päivää tankataan polttoainetta mieheenkin. Tosin tiedossa on myös suojaravinteiden tarve.

– Täällä suosikkiannos on special-hampurilainen tai tuplatäyslihahampurilainen. Ei se nyt hirveän iso annos ole, mutta kyllä siitä energiaa saa. Joka päivä ei maistu sama annos, vaihtelua pitää olla. Eikä pelkällä liharuuallakaan voi olla. Jossain kebab-rullassa on aika paljonkin salaattia, ja illalla kotona ruoka on sitten paljon monipuolisempaa, Olli Kokkola kertoo.

Vaihtelua hakevat myös viereisen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston oppilaat.

– Jos koulussa sattuu olemaan kaali-, maksa- tai kalaruokaa, niin kyllä ne pienet pojat tulevat tänne makkaraperunoita ja hampurilaisia syömään. Pihvi lisukkeineen lihapiirakan välissä maistuu myös, Tiina Eronen kertoo.

Pizzeriassa trendejä seurataan

Vehnätaikinainen pohja, tomaattikastike ja juusto ovat perinteisesti pizzan perusta. Toisaalta pizzasta on maailmalla lukemattomia muunnoksia, joita kotikaupungissa Napolissa tuskin tunnetaankaan. Kuitua ja vitamiinia pitää nyt pizza-ateriassakin olla.

– Kyllä trendit meillä huomaa. Yleisö osaa kysyä eri vaihtoehtoja ja meillä pyritään toiveet toteuttamaan. Gluteenitonta menee paljon. Meillä saa pizzan esimerkiksi ruispohjalla ja saa myös täysjyväpastaa. Salaatteja menee aina vaan enemmän ja enemmän sekä alkuruokapöydästä että listalta, kertoo ravintolayrittäjä Kaisa Kauppinen.

– Nuoret syövät salaatteja ja pizzoja. Vanhemmat syövät enemmän noita ruukkuja, ja niissäkin on terveellistä täysjyväriisiä. Onhan niissäkin juustokuorrutus, mutta ovat ne pizzaa terveellisempiä. Sopivasti rasvaisia, mutta kyllä ihminen vähän rasvaakin tarvitsee. Meillä käytetään oliiviöljyä ja paistamiseen rypsiöljyä, ei voita, Kaisa Kauppinen todistelee.

Pizzerian asiakkaat ovat valistuneita. TV:n ruokaohjelmat ja lehtiartikkelit vaikuttavat ja trendikkäitä ruokia osataan kysyä. Ravintoloitsijankin pitää pysyä mukana.

– Matkoillakin tulee syödyksi pizzaa ja sieltä otetaan pikku vinkkejä ja trendejä. Niistä kehitellään omia versioita. Yleisö toivoo aina vaan erilaisia salaatteja ja pastoja. Pizzat ovat melko perinteisiä, mutta monet asiakkaat haluavat vähemmän juustoa ja esimerkiksi rucola-salaattia päälle kevennykseksi. Tomaattikastikkeen vaihtoehtona on kevyempää pestokastiketta. Yleisö osaa kysyä ja jos meillä aineksia on, niin tehdään, Kaisa Kauppinen lupaa.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/terveellisyystrendi_jyraa_pikaruuassa__lortsy_ja_pizza_paineissa/8725700 (Google News)

Karppaaminen nostaa kolesterolia – yhdelle vähän, toiselle paljon




Kuva: Yle


Oulu

Kymmenien vuosien ajan ennen karppausbuumia suomalaisten kolesterolitasot laskivat tasaisesti, ilmenee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta

. Samalla sepelvaltimotautikuolemat vähenivät 40 vuodessa vain viidesosaan 70-luvun tasosta.

Tärkein syy sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen miehillä oli juuri kolesterolin lasku, naisilla verenpaineen lasku vaikutti yhtä paljon. Kolesterolin laskusta yli 80 prosentin arvioitiin johtuneen ruokavalion muutoksista ja alle 20 prosenttia lääkityksestä.

Puolenkymmentä vuotta sitten suomalaisten elämäntapamuutokset pysäyttivät pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen kolesterolitasoissa.

THL:n mukaan käänne huonompaan tapahtui vähähiilihydraattisen ruokavalion eli karppaamisen ja tyydyttyneiden rasvojen tultua muotiin.

”Uskottava tulos” 

Oulun yliopiston sisätautiopin professori Markku Savolainen pitää uskottavana erilaisten dieettien vaikutuksia kolesterolitasoihin.

– Kyllä karppauksella varmaan tietyn tyyppinen merkitys on. Tietysti kaikki muutkin vastaavan tapaiset viime vuosien dieettimuutokset ovat olleet vaikuttamassa, Markku Savolainen toteaa.

– Tämä THL:n tutkimus osoittaa kyllä, että koko väestössä muutokset ovat hyvin, hyvin suuria.

Professori Savolainen muistuttaa, että vaikka ravintomuutokset vaikuttavat kolesteroleihin väestötasolla, yksittäisten ihmisten välillä havaitaan suuriakin eroja.

– Toisille dieetin muutos vaikuttaa hyvinkin paljon, toisille se vaikuttaa kohtalaisesti. Ja on joitakin, joille se vaikuttaa melko vähän.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/karppaaminen_nostaa_kolesterolia__yhdelle_vahan_toiselle_paljon/8720611 (Google News)

Olisiko aika unohtaa karppaus? Julkkikset hurahtivat tähän laihdutusilmiöön – Ilta

Ulkomaisten julkkisten hittidieetiksi on nousemassa emäksinen ruokavalio.

Ensin moni kaunotar vannoi Atkinsin ja sitten Dukan-dieetin nimeen.
Nyt monet julkkikset ovat tunnustautuneet emäksisen ruokavalion noudattajiksi.

Näyttelijä Gwyneth Paltrow kertoo syövänsä emäksisesti, kollega
Jennifer Aniston hörppää joka aamu emäksisen smoothien ja huippumalli Miranda Kerrin emäksiseen ruokavalioon kuuluu juomavesi erikoissuodattimen avulla, kertoo Daily Mail.

Onko emäksisestä ruokavaliosta karppauksen haastajaksi?
Karppauksessa hiilihydraatteja pyritään vähentämään ja proteiineja nautitaan enemmän. Emäksisessä ruokavaliossa taas lihan kuluttamista tulisi hillitä.

Emäksisen ruokavalion perusajatuksena on saada kehon happo- ja emästasapaino kuntoon.

Emäksisen ruokavalion perusta

Amerikkalaisen Robert Youngin kirjat kehon pH-tasapainosta ovat tehneet kauppansa ja herättäneet mielenkiintoa.

Nyrkkisääntönä ruokavaliossa on syödä noin 80 prosenttia emäksisiä ruoka-aineita ja loput 20 prosenttia happoja tuottavia ruoka-aineita. Youngin mukaan kehon liian hapan tila aiheuttaa vetämättömän olon, ylipainoa ja sairauksia.

– Nykyihminen syö usein liikaa näitä happoja, jolloin keho on hapan. Liha on se suurin osa ja rinnalla pari tomaattia, kun se pitäisi olla juuri toisin päin. Tällöin nämä emäkset ja hapot neutraloivat elimistössä toisensa, ja kehoon ei jää liikaa happoja, sanoo yrittäjä Raija Griessler, joka Suomessa luennoi ruokavaliosta ja on noudattanut sitä itse kymmenen viime vuotta.

Happamuutta edistävät rasvaiset lihat, maitotuotteet, makeiset, alkoholi, pikaruoka ja ylikypsennetty ruoka. Myös stressi happamoittaa kehon.

Perusajatuksena on pysytellä salaateissa, tuoreissa kasviksissa, terveellisissä pähkinöissä ja öljyissä. Vettä tulisi juoda päivittäin noin 2-3 litraa.

Yleisenä ohjeistuksena happamia ruoka-aineita, joita tulisi vältellä, ovat rasvainen liha, maitotuotteet, juusto, makeiset, suklaa, alkoholi ja tupakka. Valmisruoissa on usein piilotettuja suoloja ja sokereita.

”Ei tästä haittaa ole”

Emeritaprofessori Leena Räsäsen mukaan elintarvikkeiden happamiin ja emäksisiin reaktioihin ja niiden mahdolliseen tasapainoiluun kiinnitettiin ensimmäistä kertaa huomiota jo 1800-luvulla.

– Tällaisia dieettejä on ollut jo kauan, kysymyksessä on vanha idea, joka aika ajoin nousee esille, Räsänen sanoo.

– Ei tästä mitään haittaa ole, tutkijat ovat nähneet että ruokavalion noudattaminen – oli se sitten mikä hyvänsä – voi antaa jonkinlaista psykologista turvallisuutta ja tyydytystä.

Aikakoneen Alex: 15 kiloa lähti

Ruokavalio voi kuulostaa melkoiselta salatieteeltä, mutta Aikakone-yhtyeen Alex Ojasti itse kertoo laihtuneensa dieetillä 15 kiloa vain muutamassa kuukaudessa.

– Tämä oli sellainen löytö, joka muutti elämäni täysin.

Ojasti kyllästyi 2006 vetämättömään oloon ja alkoi etsiä jonkinlaista ratkaisua. Hän aloitti 2007 emäksisen ruokavalion noudattamisen.

– Se oli aivan uskomatonta. 15 kiloa lähti kuin huomaamatta, ja yhtäkkiä vyötä pitikin kiristää. Nälkä ei ollut missään vaiheessa, nesteet lähtivät liikkeelle ja keskittymistaso oli ihan eri luokkaa, hän kertoo.

Ojasti kertoo suosivansa vihanneksia ja juovansa paljon vettä. Ruokavaliossa ei ole kyse täyskieltäytymisestä, vaan pienissä määrin voi nauttia lähes mitä vain.

Artikkelin lähde: http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-2000000526020.html (Google News)