Karppaus jätti jäljet leipätuotantoon: "Pitäisi erikoistua ja keksiä omia reseptejä"


Ruisleipi leipomon liukuhihnalla.



Kuva: Mika Kanerva

Suomalaisten leipätuotteiden kulutus on palannut karppausbuumia edeltävälle tasolle. Leipää ei enää vältellä, kerrotaan suurista leipomoista.

Kuluttajat ovat kuitenkin nyt aiempaa valikoivampia ja suosivat yleisesti vähähiilihydraattisia tuotteita.

Terveydellisyys vaikuttaa leivän valintaan: kuitupitoiset ja jyväiset leivät tekevät kauppansa ja erityisesti suositaan ruis- ja kauratuotteita.

Suomalaisleipomoilla sen sijaan riittää tekemistä kannattavuuden kanssa. Leipomoiden valtteja ovat runsas valikoima ja tuotteiden toimitus tuoreena lähialueille.

Hyvillä tuotteilla on aina kysyntää

– Veli-Pekka Salminen

– Se on muuttunut, mitä ostetaan. Leipomossa leivottujen leipien myynti on laskenut, mutta hyvillä tuotteilla on aina kysyntää, sanoo Leipomo Sinuhen tuotepäällikkö Veli-Pekka Salminen.

Paistopisteet käyvät kuumina

Uhkakuvia toimialalla riittää. Raakapakasteet ja ulkomailta tuotu halpataikina ovat kova vastus leipomoalalle. Tuontituotteiden osuus leipämarkkinoilla on kasvanut viidestä prosentista 20 prosenttiin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Leipuriliitossa uskotaan tuoreuteen ja kotimaisuuteen. Hinta on ratkaiseva asia isolle osalle kuluttajista, ja siinä on kotimaisille leipomoille haastetta.

– Nykyään leipää syödään, ja kotimaisuus sekä terveysasiat ovat hyvin esillä. Ruis- ja kauratuotteet ovat nosteessa, vahvistaa Leipuriliiton puheenjohtaja Jari Elonen.

Terveellisen ruokavalion tavoittelu on jäänyt leivänostajille karppausbuumin perintönä.

Euroopassa keskitytään valmistamaan vain yhtä tuotetta. Siellä linjoja pystytään automatisoimaan ja työvoiman tarve on siksi vähäinen.

– Kari Meltovaara

– Siitä jäi pysyviä vaikutuksia ihmisten ruokavalioon, kun ihmiset vähensivät hiilihydraattien käyttöä, selittää leipomo Rostenin toimitusjohtaja Kari Meltovaara.

”Pitäisi olla rohkeutta kokeilla uutta”

Myös leipomoiden keskinäinen kilpailu on kiristynyt. Leipomo Rostenin Kari Meltovaara huomauttaa, että Suomessa on paljon yleisleipomoita.

– Leipomolla saattaa olla 60–100 tuotenimikettä myynnissä. Euroopassa keskitytään valmistamaan vain yhtä tuotetta. Siellä linjoja pystytään automatisoimaan ja työvoiman tarve on siksi vähäinen.

– Pienten ja keskisuurten leipomoiden pitäisi erikoistua ja keksiä omia reseptejä. Pitäisi olla rohkeutta kokeilla uutta ja monipuolisempaa, eikä jäädä siihen, mitä on tehty aina, kannustaa lahtelaisen pienleipomon, Leibomo Limbun yrittäjä Kristina Bern.

Pienten ja keskisuurten leipomoiden pitäisi erikoistua ja keksiä omia reseptejä.

– Kristina Bern

Leipä voi olla myös vientituote

Esimerkiksi television kokkiohjelmilla on ollut vaikutusta ihmisten ruuanlaiton muutokseen, arvioidaan leipomoista. Aiemmin leipä oli helppo ruoan korvike, mutta nykyään leipä on yhä tärkeämpi tuote itsessään.

Esimerkiksi heinolalainen Pekan Leipä valmistaa luomuruisleipää pääasiassa vientiin.

– Suomessa luomuleipämarkkinat ovat vielä pienet. Tuotannosta 95 prosenttia menee Keski-Eurooppaan. Erikoistuote kiinnostaa ulkomailla suomalaisuuden ja puhtauden vuoksi, selittää Kari Meltovaara.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/karppaus_jatti_jaljet_leipatuotantoon_pitaisi_erikoistua_ja_keksia_omia_resepteja/8062889 (Google News)

Parempi ruoka – parempi elämä?

”Näinhän se on nykyään, että ainoastaan holtiton ihminen syö valkoista vehnäjauhoa ja sokeria”, hymähtää toimittaja Marketta Mattila Voimala-ohjelman ruokakeskustelussa. 2010-luvun alussa Suomessa kohistiin superruuista ja erikoisruokavalioista. Ruokakulttuurin muutosta ja oikeaoppista syömistä käsiteltiin useissa eri ajankohtaisohjelmissa. Ruuanvalinnassa ei ollut enää kysymys perinteisestä ravitsemuslähtöisestä ajattelusta, vaan tunteesta ja elämänasenteesta.

Vuosikymmenet suomalainen ruokakulttuuri on ollut melko homogeenistä, kunnes perinteisen ruokaympyrän valtaa tulivat horjuttamaan erilaiset superfoodit, raakaruoka, karppaus, kivikautinen ruokavalio ja monet muut erikoisdieetit. Ilmiön myötä on syntynyt myös blogiyhteisöjä, joissa käydään ikuista keskustelua oikeaoppisesta ruuasta.

Maallikot innoissaan, asiantuntijat ihmeissään – näkemyksiä ruokakulttuuriin ja superruokaan

Goji-marjoista energiaa, raakasuklaasta terveyttä ja pakurikäävästä parannusta. Ravintoaineilla rakennetaan niin parempaa elämää kuin minäkuvaakin.

Vuonna 2011 esitetyssä Voimalan jaksossa näkemyksiään ruuasta kertovat superfoodin puolesta puhujat Jaakko Halmetoja ja Olli Posti, ravitsemusterapeutti Annukka Ruska, tietokirjailija Jani Kaaro sekä tutkija Anne Puuronen.

Jani Kaaro ja Anne Puuronen Voimala-ohjelman vieraina

Kumpi voittaa makutestin, hanavesi vai lähdevesi? Sokkomaistajana Jani Kaaro, vieressä tutkija Anne Puuronen
Jani Kaaro ja Anne Puuronen Voimala-ohjelman vieraina
Kuva: Yle kuvanauha

Laskuvarjojääkärinä ja painonnostajana toiminut Halmetoja kiinnostui alunperin ruuan vaikutuksista suorituskykyyn. Joukko urheilijoita ja terveellisestä ruuasta innostuneita, mukaanlukien Halmetoja, päättivät kokeilla luonnonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä terveyteen. Halmetoja kertoo yllättyneensä positiivisista vaikutuksista etenkin psyykkisellä puolella.

Olli Posti löysi ravinnosta apua astmaan ja MS-tautiin. Hän teki totaalisen ruokaremontin ja kertoi kokemuksistaan Viidakkomies-blogissaan. Postille pahan akselia edustavat valkosokeri, valkovehnä ja prosessoidut maitotuotteet. Voimalan studioon Posti kantaa itselleen ja ystävilleen litroittain puhdasta lähdevettä.

Käsitteitä

Superruoka: markkinointitermi, jolla kuvataan poikkeuksellisen ravinnetiheää ruokaa tai ruoka-ainetta.
Foodismi: Aatesuunta, jossa kiinnitetään erityishuomiota mm. ilman, veden ja ruuan laatuun.
Ortoreksia: syömishäiriö, jonka taustalla on pakkomielteinen halu syödä mahdollisimman terveellisesti.

Ortoreksiaan liittyvän kirjan kirjoittanut Jani Kaaro, suhtautuu epäillen superfoodeihin, mutta näkee kiinnostuksen terveelliseen ruokaan positiivisena.

Tutkija Anne Puuronen on väitöskirjassaan kyseenalaistanut nyky-yhteiskunnan terveyseetosta ja kirjoittanut anoreksiasta yhteiskuntasuhteena. Puurosen mukaan nykyihminen tahtoo syödä eettiseltä kooditukseltaan ”oikein”, sillä ruoka on minuuden rakennustapa. Sen tietää myös ravitsemusterapeutti Annukka Ruska, joka tapaa päivittäin työssään syömishäiriöisiä ja näkee, mitä seuraa, kun hyvä tarkoitus muuttuu pakkomielteeksi.

Tieto siitä, mikä on terveellistä on aika pirstaleista, sitä on paljon ja se on keskenään ristiriidassa.

Kuinka pitkälle ruokakiihkoilussa on jo menty, onko ruuasta tullut jo uskonto, kysytään Aamu-tv:ssä 2012 esitetyssä Prisma Studion -insertissä.

Tutkija Anne Puuronen on seurannut ruokakulttuurin muutosta mielenkiinnolla. Muun muassa karppaus on Puurosen mielestä ilmiönä kiinnostava, sillä siinä on nähtävillä jo ruokakultin piirteitä. Se muistuttaa lahkoa, jonka johtohahmoilla on oppi hallussaan. Sosiaalinen media tarjoaa sille kanavan, jossa käydään keskustelua ja ”opetuslapset” voivat kommentoida johtohahmojensa näkemyksiä.

Syömisestä on tullut suoritus joka täytyy tehdä oikein.

”Tieto siitä, mikä on terveellistä on aika pirstaleista, sitä on paljon ja se on keskenään ristiriidassa”, toteaa Puuronen. On yhä vaikeampaa löytää kultaista ja kohtuullista keskitietä.

Kyllähän näitä markkinoidaan aikamoisilla väittämillä.

Aamu-tv:n studiossa esiteltiin superfoodien kirjoa ja haastateltiin ravinnon turvallisuuden professoria Marina Heinosta sekä ravintovalmentaja Jaakko Halmetojaa.

Marina Heinonen muistuttaa superfoodin olevan täysin kaupallinen käsite, sillä ei ole mitään tekemistä terveysvaikutusten kanssa. Halmetojakin toteaa, että kyseessä on brändätty termi, jonka avulla tuodaan kuluttajille sekä hyödyllisiä, että kyseenalaisia tuotteita. Superfoodit sisältävät paljon sellaisia aineita, joista ei tiedetä vielä mitään.

Näistä ääripäistä vois kerätä ne hyvät puolet.

Mediassa käsitellään ruokaa helposti kärjistäen ja vastakkainasettelujen kautta. Todellisuudessa moni erikoisdieetti sisältää hyviä ajatuksia, joita orjallisen noudattamisen sijasta kannattaisikin soveltaa omaan elämään sopivaksi. Aamu-tv:n keskustelussa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sekä personal traineri ja hyvinvointi-bloggari Anu Kiiveri puhuvat maltillisuuden puolesta.

Superruokaa, seksibileitä ja sijoitushopeaa

Ajankohtaisessa kakkosessa tutkittiin keväällä 2011, miten muodikas superfood ja sijoitushopean kauppa liittyvät toisiinsa. Silverbank-niminen yritys kauppaa vanhoja Yhdysvaltojen keskuspankin hopeakolikoita. Silverbankin perustajajäsen Risto Pietilä kuvailee ohjelmassa hyvin seikkaperäisesti yrityksen toimintaa, joka perustuu pääosin vapaaehtoisvoimaan. Kohua on herättänyt se, että toiminnassa on mukana myös alaikäisiä.

Risto Pietilän tutustuttua Olli Postiin alkoi yhteinen bisnestaival ruuan parissa. Pietilä hankki muun muassa rahoituksen foodisti Pessi Peuran superruokaravintolaan. Se on ainoita ravintoloita Suomessa, jossa voi maksaa ostoksensa myös hopearahalla. Ajankohtaisen kakkosen jutussa vieraillaan myös Peuran järjestämissä ”Suklaata ja seksiä” -bileissä.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/22/parempi-ruoka-parempi-elama (Google News)

Professori: Suomalaisten terveysasenteissa iso muutos – "En ole nähnyt …

Reijula sanoo huomanneensa lääkärinä, kuinka kansalaiset laidasta laitaan ovat aiempaa kiinnostuneempia omasta terveydestään.

– Hyvistä elämäntavoista, kuten terveellisestä syömisestä ja liikkumisesta huolehditaan entistä paremmin. En muista, milloin kansalaiset, tupakoijat mukaan lukien, olisivat olleet niin kiinnostuneita omasta voinnistaan. Vastaavaa kehitystä en ole nähnyt aiemmin koko urani aikana.

Osa terveysbuumia ovat erilaiset, kiistellytkin erikoisruokavaliot, kuten karppaaminen, gluteeniton ruokavalio ja paleodieetti. Esimerkiksi urheilijoiden suosiman maitorahkan kysyntä on noussut räjähdysmäisesti viime vuosina.

Viime vuoden lopulla julkaistussa Ylen uutisessa kerrottiin, että ammattitaitoisista personal trainereista on pulaa, Suomen suurimpien sykemittarivalmistajien myynti on ollut kasvussa ja urheilukauppojen noin 1,1 miljardin euron kokonaismyynnistä puolet tulee liikkumiseen ja kuntosaleille tarkoitetuista vaatteista.

Työterveyden professori sanoo, että terveysbuumi on seurausta monista eri tekijöistä. Reijulan mukaan yksi näistä tekijöistä on se, että Suomi seuraa yleistä länsimaalaista kehitystä, jossa omasta terveydestä huolehtiminen korostuu aiempaa enemmän.

Terveyteen liittyvät asennemuutokset näkyvät myös tiukentuneena suhtautumisena tupakointiin. Samalla tupakoivien määrä laskee jatkuvasti. Se on Reijulan mukaan hyvä esimerkki käynnissä olevasta muutoksesta.

Lännen Median taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 89 prosenttia suomalaisista kannattaa hallituksen esittämiä isoja veronkiristyksiä tupakkatuotteisiin.

– Sotien jälkeen 80–90 prosenttia miehistä tupakoi. Nykyään miehistä tupakoi päivittäin noin 17 prosenttia ja naisista 13 prosenttia.

Tupakoinnin haittavaikutuksia tutkivan Reijulan mukaan tupakkaveron korotus on erittäin hyvä keino estää nuoria aloittamasta tupakointia. Hän sanoo, että hinnankorotukset vähentävät ylipäätään tupakointia koko väestössä.

Reijula kuitenkin näkee, että suurimmat syyt asennemuutokseen tupakointia – ja muutenkin terveellisempää elämäntapaa kohtaan – ovat peruja hyvästä kasvatustyöstä eri yhteiskunnan sektoreilla.

– Muun muassa päiväkodista, koulusta, nuorisotyöstä, liikuntatoimesta ja kulttuuritoimesta lähtevä kasvatustyö on keskeisessä asemassa. Ei terveydenhuolto ole eikä olisi voinutkaan yksin kantaa vastuuta tällaisesta ohjaus- ja neuvontatyöstä.

Samalla Reijula on huolissaan tilastoista, jotka osoittavat terveyden eriarvoistuvan Suomessa. Pienituloisimman viidenneksen ja hyvätuloisimman viidenneksen välinen elinajanodote on kasvanut Suomessa nopeasti. Muissa tuloluokissa elinajanodote on kasvanut selvästi, mutta pienituloisimpien kohdalla se laahaa lähes paikallaan.

– Hyvinvoivien joukko menee toiseen suuntaan ja heikompiosaisten ja sairaiden toiseen suuntaan. Esimerkiksi tupakoinnin ja alkoholin terveydelliset haitat korostuvat niillä, joilla menee jo entuudestaan huonosti.

Reijula sanoo, että vastuu yhteiskunnan eriarvoistumisen pysäyttämisestä on meillä kaikilla ja käytännön ratkaisuista erityisesti poliitikoilla.

JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA

Artikkelin lähde: http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/professori-suomalaisten-terveysasenteissa-iso-muutos-en-ole-n%C3%A4hnyt-vastaavaa-urani-aikana-1.1850464 (Google News)

Professori: Suomalaisten terveysasenteissa iso muutos – "En ole nähnyt …

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Artikkelin lähde: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194985236223/artikkeli/professori+suomalaisten+terveysasenteissa+iso+muutos+en+ole+nahnyt+vastaavaa+urani+aikana+.html (Google News)

Suomalaisnaisen paino putosi rajusti – ”Ihminen ei laihdu ilman rasvoja” – Ilta

Neljä vuotta sitten tietokirjailija ja työyhteisövalmentaja
Mari Aulanko tapasi miehensä kanssa päiväkävelyllä tuttavapariskunnan, joka oli silmin nähden muuttunut edukseen.

Alkoi kysymysten tulva. Mistä laihtuminen ja energisyys oli peräisin?

– Päätimme mieheni kanssa kokeilla samaa.

Ensimmäiset kuusi viikkoa Aulangot lisäsivät rasvojen käyttöä. Hiilihydraatit tiputettiin minimiin. Voin, smetanan, rasvaisen jugurtin, oliiviöljyn, pähkinöiden ja siemenien käyttöä lisättiin, samoin luomukananmunien ja avokadon.

”Aiemmin olin sitä miltä, että karppaaminen oli hulluutta, rakastin ruisleipää ja perunaa. Söimme terveellisesti suositusten mukaan, rasvoja pihistellen, mutta paino vaan nousi.”

– Aiemmin olin sitä miltä, että karppaaminen oli hulluutta, rakastin ruisleipää ja perunaa. Söimme terveellisesti suositusten mukaan, rasvoja pihistellen, mutta paino vaan nousi.

Uusi ruokavalio sislsi rasvojen lisksi entiseen malliin kasviksia  ilman perunaa. Kala, yriiset ja kana pysyivt uudessakin ruokavaliossa.

Vatsavaivat katosivat

Nyt uusi ruokavalio toimi. Aulangolta putosi kiloja 10 prosenttia painosta, aviomieheltä vielä enemmän.

Uusi ruokavalio sisälsi entiseen malliin kasviksia – ilman perunaa. Kala, äyriäiset ja kana pysyivät uudessakin ruokavaliossa.

Kuuden viikon jälkeen hiilihydraattien määrää nostettiin jonkin verran.

Suurin yllätys oli kuitenkin ruokavalion positiiviset terveysvaikutukset.

Aulangolta katosi muun muassa diagnosoitu refluksitauti, vatsavaivat hävisivät ja korkeat sokeriarvot painuivat lähes normaaliin kolmessa kuukaudessa.

Vuoden päästä Mari Aulanko pääsi eroon verenpainelääkkeistä eikä fibromyalgiaan tai menierintautiin liittyviä kohtauksia ole enää ollut.

– Ihminen ei laihdu ellei syö myös riittävästi rasvoja, Aulanko uskoo.

Artikkelin lähde: http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1432865381608.html (Google News)

Karppaus oli lopettaa Daniel Sjölundin uran 2006 – 07

Jalkapallomaajoukkueen entinen hyökkääjä Daniel Sjölund paljastaa ruotsalaiselle Expressen-lehdelle liikkuneensa hyvin lähellä loppuunpalamista vajaa vuosikymmen sitten.

– Söin väärin ja harjoittelin liikaa, eikä kehoni lopulta jaksanut enää, IFK Norrköpingissä Ruotsin pääsarjaa pelaava Sjölund myöntää.

Vuoden 2007 lopulla silloin tukholmalaisessa Djurgårdenissa pelannut Sjölund joutui ottamaan muutaman kuukauden aikalisän jalkapalloilusta.

– Joukkueenjohtoon kuulunut ihminen kehotti minua vähentämään hiilihydraatteja, koska hänen mukaansa en tarvitsisi niitä niin paljoa.

Sjölund uskoi ja vähensi hiilihydraattien määrää lähes olemattomaan – tuhoisin seurauksin.

– Kuten useimmat muutkin urheilijat, halusin kehittyä koko ajan ja olin valmis kokeilemaan kaikenlaista. Kokeilin sen tien, Sjölund pohtii.

– Aluksi homma toimikin, sillä tunsin itseni kevyemmäksi ja pääsin huippukuntoon.

Kovimman harjoitusjakson jälkeen tuli kuitenkin stoppi. Sjölund väsyi niin, että joutui jättämään harjoituksia väliin.

– Aluksi laihduin aika lailla, mutta sitten lihaksenikin alkoivat lähteä. Kävi juuri päinvastoin kuin olin halunnut, Sjölund muistelee.

Sjölund sai apua ravitsemusterapeutti Petra Lundströmiltä, joka kuvailee yhteistyön lähtötilannetta karusti:

– Hän oli niin huonona, ettei varmasti olisi pystynyt palaamaan kentälle ilman asiantuntija-apua.

Artikkelin lähde: http://www.elisa.net/karppaus-oli-lopettaa-daniel-sjolundin-uran-2006-07/ (Google News)

Ulkomaiset pakasteet nakertavat leipurien leipää


Pirjon Pakarin Mikko Jouppi ja uunituoreet reikleivt.

Pirjon Pakarin Mikko Jouppi ja uunituoreet reikäleivät.

Kuva: Pasi Takkunen/Yle

Ulkomaisen, pakastetun leivän tulo kaupan paistopisteisiin on aiheuttanut melkoisen pyörremyrskyn kotimaan leipämarkkinoille.

Saksan lisäksi pakastettua, paistovalmista leipää tulee mm. Alankomaista, Belgiasta, Luxenburgista, Ranskasta, Italiasta, Puolasta ja jopa Norjasta.

Näitä lämpimäisiä tarjoavat mm. kaupan suurimmat ketjut ja halpakaupat.

– Murros on ollut nopea ja se on mennyt syvältä. Minäkin kuvittelin, että kun me teemme tuoretta leipää lähellä, millään ei voi Saksasta tulla kilpailijaa, mutta sitten ulkomainen leipä tulikin pakasteleivän muodossa. En ollut varautunut siihen, kertoo Pirjon Pakarin yrittäjä Hannu Malmivaara. Seinäjokelaisyrittäjä on toiminut alalla 30 vuotta.

Joka viidennen leipurin työ katkolla

Suomessa leipomoita on yhtensä noin 700. Näistä suurin osa, liki 600, on pieniä alle kymmenen hengen perheyrityksiä. Yli sata henkeä on töissä vain muutamassa leipomossa.

Suomen Leipuriliiton mukaan isoissa ja keskisuurissa leipomoissa on parhaillaan käynnissä tai käyty YT-neuvotteluja.

Viime aikoina Pirjon Pakarista eläkkeelle lähteneiden tilalle ei ole otettu uutta väkeä. Seinäjoen lisäksi yrityksellä on leipomot myös Kauhajoella, Ylöjärvellä ja Nurmijärvellä. Niissä työskentelee yhteensä noin 60 henkeä.

– Kaupoissa suomalaisten leipomoiden osuus on nyt laskenut. Kauppojen paistopisteiden leivistä noin 20 prosenttia tulee ulkomailta. Näin on korvattu joka viidennen suomalaisleipurin hommat, Hannu Malmivaara summaa.

Kolme vuotta sitten leipomoala työllisti 10 000 henkeä. Leipuriliiton arvion mukaan luku on nyt noin 2000 pienempi.

Ulkomaan puristuksessa ja ruokatrendien pyörityksessä

Aiemmin leipomoissa tuotemuutokset olivat hitaita. Nyt tanssitaan trendien mukana.

– Vahähiilihydraattinen karppaus näkyi leivänkulutuksessa. Meillä oli siihen hyvä tuote, mutta karppaus tuli ja meni. Nyt kysytään proteiinipitoisia leipiä, joita mekin kehitämme. Suurimpana ja tärkeimpänä ryhmänä meillä ovat gluteenittomat erikoistuotteet, kertaa Malmivaara.

Erikoistumisesta onkin tullut yksi pienten mahdollisuus. Esim. gluteenittomia tuotteita syövät tietyjen ruoka-aatteiden kannattajat, eivät pelkästään keliaakikot.

Leipurit eivät kuitenkaan ole heittäneet taikinatiinuja syrjään. Tulevaisuuden uskoa on.

– Lepomot, joissa keksitään uutta ja tehdään hyviä tuotteita jäävät jäljelle. Kyllä lähileipä säilyy, vakuuttaa Malmivaara.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/ulkomaiset_pakasteet_nakertavat_leipurien_leipaa/8000023 (Google News)

Karppaus oli lopettaa Daniel Sjölundin uran 2006 – 07

Jalkapallomaajoukkueen entinen hyökkääjä Daniel Sjölund paljastaa ruotsalaiselle Expressen-lehdelle liikkuneensa hyvin lähellä loppuunpalamista vajaa vuosikymmen sitten.

– Söin väärin ja harjoittelin liikaa, eikä kehoni lopulta jaksanut enää, IFK Norrköpingissä Ruotsin pääsarjaa pelaava Sjölund myöntää.

Vuoden 2007 lopulla silloin tukholmalaisessa Djurgårdenissa pelannut Sjölund joutui ottamaan muutaman kuukauden aikalisän jalkapalloilusta.

– Joukkueenjohtoon kuulunut ihminen kehotti minua vähentämään hiilihydraatteja, koska hänen mukaansa en tarvitsisi niitä niin paljoa.

Sjölund uskoi ja vähensi hiilihydraattien määrää lähes olemattomaan – tuhoisin seurauksin.

– Kuten useimmat muutkin urheilijat, halusin kehittyä koko ajan ja olin valmis kokeilemaan kaikenlaista. Kokeilin sen tien, Sjölund pohtii.

– Aluksi homma toimikin, sillä tunsin itseni kevyemmäksi ja pääsin huippukuntoon.

Kovimman harjoitusjakson jälkeen tuli kuitenkin stoppi. Sjölund väsyi niin, että joutui jättämään harjoituksia väliin.

– Aluksi laihduin aika lailla, mutta sitten lihaksenikin alkoivat lähteä. Kävi juuri päinvastoin kuin olin halunnut, Sjölund muistelee.

Sjölund sai apua ravitsemusterapeutti Petra Lundströmiltä, joka kuvailee yhteistyön lähtötilannetta karusti:

– Hän oli niin huonona, ettei varmasti olisi pystynyt palaamaan kentälle ilman asiantuntija-apua.

Artikkelin lähde: http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=3-2&ID=289265 (Google News)

Mukavoitunut elämäntapa lihottaa yhä suomalaisia

Painonhallintaan pätee sääntö, joka on tunnettu siitä lähtien, kun ihmiskunnan ruuantuotanto ensi kerran ylitti henkiinjäämiseen vaaditun minimin. Jos kuluttaa energiaa vähemmän kuin syö, lihoo. Jos kuluttaa energiaa enemmän kuin syö, laihtuu.

Ihmismieli on kautta aikojen ollut taitava huijaamaan itseään. Niinpä painonhallinnan perussäännön kumoamiseksi on keksitty mitä mielikuvituksellisempia teorioita. Viime aikojen suosituimpia oikoteitä hoikkuuteen on ollut karppaus, joka uusimpien tutkimusten mukaan todella laihduttaa lyhyellä aikavälillä.

Muiden ihmedieettien tavoin vähähiilihydraattinen ruokavalio kostautuu myöhemmin. Hyvien hiilihydraattien välttely ja proteiinin tankkaus palauttaa kilot ennen pitkää. Kaupan päälle tulee kasvava sydän- ja verisuonitautiriski.

Karppausbuumin kiihkomielisin vaihe on jo ohi, mutta sen vaikutus näkyy yhä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisessa terveyskyselyssä. Ravintosuositusten noudattaminen on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, mutta viime vuosina on tapahtunut notkahdus.

Karppauksen karvalakkiversiossa vedetään surutta voita ja punaista maitoa, joiden suosio on THL:n kyselyn mukaan kasvanut. Terveyden kannalta keskeisten täysjyväviljatuotteiden käyttöä vältellään syyttä suotta. Myös lisäaineisiin kohdistuu terveen kriittisyyden lisäksi suoranaista hurmahenkisyyttä, mikä voi lisätä luonnollisuuden mielikuvilla ratsastavien voin ja sokerin käyttöä.

Ruokailutottumusten suuri kehityslinja on onneksi myönteinen. 30 vuodessa voin syönti on vähentynyt ja tuoreiden kasvisten käyttö lisääntynyt. Itäsuomalaisittain hyvä kehitys on jatkunut myös viime vuosina. Syynä on alhainen lähtötaso mutta ehkä myös henkinen immuniteetti vaihtuville muotivillityksille.

Ihminen on paitsi mitä hän syö, myös sitä, miten hän liikkuu. Viime vuodet on uutisoitu välillä jopa paheksuen kuntoilubuumista, mutta vielä se ei näy lihavuustilastoissa. Reilu puolet miehistä ja vajaa puolet naisista oli Suomessa viime vuonna ylipainoisia, ja paino on noussut tasaisesti kolme vuosikymmentä.

Kuntosalilla rehkiminen ei estä lihomista, jos hyötyliikuntaa vältellään. Kuntoilu on parempi kuin ei liikettä ollenkaan, mutta sen lisäksi harrastuksiin ja töihin kannattaa kulkea mahdollisuuksien mukaan jalan tai pyörällä. Kotoiluun, kokkaukseen ja viihteeseen keskittynyt, mukavoitunut elämäntapa kaipaa rinnalleen fyysisiä aktiviteetteja.

Kansakunta on hitaasti mutta varmasti oppimassa pois tupakasta ja alkoholin liikakäytöstä. Toki niiden suhteen on suuria eroja väestöryhmien välillä.

Irvileukojen mukaan terveyseroja tasoitettaisiin parhaiten määräämällä tupakka ja viina pakollisiksi kaikille. Jotain on silti tehtävissä sekä kansanterveyden kohottamiseksi että terveyserojen vähentämiseksi yhtä aikaa.

Alkoholiverotus on osoittautunut kimurantiksi, mutta tupakkavero on ollut tehokas haittavero. Ruuan arvonlisäveron kohtuullistaminen puolestaan toisi tuoreet kasvikset pienituloistenkin saataville.

Artikkelin lähde: http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/mukavoitunut-elamantapa-lihottaa-yha-suomalaisia/2046052 (Google News)

Korpputehdas hakee uutta nousua gluteenittomuudesta


Kauhajoella leivottuja gluteenittomia smpylit.

Gluteenittomasta, kotimaisesta kaurasta leivottuja sämpylöitä.

Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Kauhajoella Koiviston Korpputehdas ryhtyy ensi syksynä valmistamaan pelkästään gluteenittomia tuotteita. Maamme vanhin,  liki 90-vuotias korpputehdas on tunnettu perinteisistä sokerikorpuista. Nyt niiden menekki on vähentynyt ratkaisevasti.

– Sokerikorpun kysynnän laskua paikkaamaan tarvitaan uudenlaista tuotantoa. Gluteenittomien tuoteiden kysyntä kasvaa, eikä pelkästään keliaakikkojen keskuudessa, vaan muutkin kuluttajat suosivat gluteenittomuutta. Se on yksi ruokatrendeistä, kertoo Pirjon Pakarin yrittäjä ja Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Malmivaara.

– Ruokaan liittyvät muoti-ilmiöt kasvattavat osaltaan gluteenittomien tuoteiden kysyntää, vakuuttaa myös Keliakialiiton viestintäpäällikkö Leila Alivuotila.

Pirjon Pakarin omistukseen korpputehdas siirtyi kaksi ja puoli vuotta sitten. Tehtaalla on kuusi työntekijää ja heidät koulutetaan gluteenittomien tuotteiden valmistajiksi.

– Karppaus tuli voimalla ja nyt se on jo ohi. Karpaajille kehitimme ja valmistimme omat tuotteet, kertoo Malmivaara yhdestä aikamme ruokatrendistä.

Murun tarkka ruokavalio, perinnöllisyys löytyy suvusta

Tutkimusten mukaan suomalaista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Keliakialiiton arvion mukaan heitä on noin 36 000. Taudissa gluteeni vaurioittaa suolinukkaa ja sen seurauksena ravinto ei imeydy. Osalla tauti esiintyy iholla. Gluteenia on rukiissa, vehnäjauhossa ja ohrassa. Lisäksi sitä käytetään yleisenä lisäaineena monissa ruuissa.  

– Ainoa hoitotapa on gluteeniton ruokavalio. Ruokavalion noudattaminen on pikkutarkkaa, tai paremminkin murun tarkkaa, muistuttaa Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Sanna Arnala.

– Tauti on geneettinen. Jos sitä esiintyy lähisuvussa, niin todennäköisyys sairastua kasvaa merkittävästi, selventää Arnala.

Gluteenittomissa leivonnaisissa voidaan käyttää muun muassa maissia, kvinoaa, hirssiä, tattaria ja gluteenitonta kauraa. Gluteeniton kaura ei saa missään tuotantovaiheessa olla tekemisissä muiden viljojen kanssa. Kauran lisäksi kotimaassa viljellään jo tattaria ja kvinoaa.

Artikkelin lähde: http://yle.fi/uutiset/korpputehdas_hakee_uutta_nousua_gluteenittomuudesta/7988066 (Google News)